Iwona Kosmowska - Ella ja kaverit Puolassa

Sivupiiri
10.2.2016

Toimitukselta: Ajankohtaista Sivupiirissä

Iwona kertoo Ella-kirjojen kääntämisestä

USEIN KUVITELLAAN, että kääntäjän työ on yksinäistä ja raskasta, siitä ei makseta juurikaan palkkaa, yhden kirjan kääntäminen kestää ikuisuuden ja kääntäjän nimeä ei silti tiedä kukaan - jos hän ei olekaan erikoistunut Harry Potteriin.

Monilta osin se pitää paikkaansa. Mutta jos saa kääntää esim. Timo Parvelan Elloja - kääntäjän työ osoittautuu erittäin hauskaksi vuorovaikutukseksi

KUULUISUUDESTA JA RIKKAUDESTA tässä on turha haaveilla, mutta nämä seikat eivät merkitse kovin paljon, jos saa tehdä jotain, mikä tuottaa vilpitöntä iloa ja saa nauramaan ääneen loputtomia kertoja.

OLEN SAANUT KÄÄNTÄÄ PUOLAKSI, äidinkielekseni, yhteensä seitsemän tarinaa Ellasta ja hänen kavereistaan. Tarinat ilmestyivät kahtena nidoksena. Suomessa otsikossa esiintyvät Ella ja kaverit, kun taas puolankielinen otsikko kuuluu Ella i przyjaciele eli Ella ja ystävät. Miksi tein kavereista ystäviä kyselemättä kirjailijalta lupaa? Ovatko puolalaiset suomalaisia nopeampia ystävystymään? Syy on yksinkertaisempi ja piileskelee kielessä: puolaksi sana koledzy (kaverit) tuo mieleen pelkästään poikia, eikä olisi ollut reilua unohtaa Hannaa tai Tiinaa. Toisaalta otsikko Ella, koleżanki i koledzy, eli Ella, tyttökaverit ja poikakaverit olisi ollut turhan pitkä ja kuulostanut oudolta. Ystävä-sana taas on neutraalimpi eikä herätä puolalaisessa lukijassa epäilystä, että Ella viihtyy pelkästään poikien seurassa.

KIELISEIKKOJEN TAKIA sukupuoli osoittautuukin usein ongelmaksi, koska puolan kieli paljastaa sukupuolen siinä missä suomeksi sillä ei ole merkitystä. Aikoinaan minun piti siis selvitellä, ovatko Ella ja Pate -kirjassa esiintyvät koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja naisia vai miehiä. Vai olisiko kyseessä peräti sama henkilö? Samantyyppisiä kysymyksiä lähettelin muille kirjailijoille. - Onko opettaja Mähönen mies vai nainen? kyselin Jari Mäkipäältä, kun käänsin hiljattain Etsiväkerho Hurrikaani ja kammokellari -kirjan. - Onko pyöräilijä, jolle Kerppu huutaa, mies vai nainen? kyselin Sari Peltoniemeltä. Onneksi kaikki suomalaiset kirjailijat, joiden kirjoja olen kääntänyt, ovat olleet erittäin ystävällisiä ja kärsivällisiä ja jaksaneet auttaa minua tnäissä ongelmissa.

ERILAISIA ONGELMIA syntyy kulttuurierojen takia, eikä silloin ystävällisinkään kirjailija voi olla avuksi. Muistatteko Ellan ja lopettajan, jossa Pate on lähdössä Jari Kurrin jääkiekkokouluun? Puolassa jääkiekko ei ole läheskään yhtä suosittu laji kuin Suomessa, eikä Jari Kurrin nimi kerro puolalaisille lapsille paljon mitään. Samassa tarinassa kerrotaan myös Teemu Selänteestä ja Tapparasta, jotka puolalaisessa korvassa kuulostavat hyvin oudoilta. Aikoinaan mietin, pitäisikö vaihtaa laji joksikin toiseksi, mutta minua olisi harmittanut menettää Pate mahtavine jääkiekkovarusteineen. Ratkaisuna olivat välttämättömät lisäykset: - Pässin nimi on Tappara, sanoo emäntä Timo Parvelan kirjassa. Puolannoksessa sama emäntä sanoo: - Pässin nimi on Tappara meidän lempijoukkueen mukaan.

JÄÄKIEKKOA ei tarvinnut sittenkään vaihtaa jalkapalloksi, mutta opettajan laulama Lentävä kalakukko -kappale oli ihan pakko vaihtaa joksikin muuksi. Kalakukkoa Puolassa ei tiedetä, puhumattakaan lentävästä kalakukosta, ja suora käännös olisi ollut sanahirviö, joka olisi pelottanut lukijoita. Riittävän hirvittävä oli jo tosiasia, että opettaja laulaa jatkuvasti samaa kappaletta... Mietin, pitäisikö opettajan laulaa sitten lentävästä kalasta? Lentävästä kukosta? Vai puolalaista kappaletta juoksevasta pavusta? En kuitenkaan halunnut tehdä hänestä puolalaista, jos käännöksissä näkyi vahvasti suomalaisuus. Keskustelujen jälkeen päädyttiin Timon kanssa kansainväliseen lauluun, joka voisi olla opettajan suosikki. Puolannoksessa opettaja laulaa siis loputtomiin Beatlesin kappaletta Obladi oblada. Pukarista taas tuli Zabijaka, ja vantaalaisesta lopettajasta tuli wykończyciel z Zachodu eli länsimainen lopettaja.

ELLA-KIRJOJEN KÄÄNTÄMISESSÄ haastavinta ja hauskinta oli sanaleikkien vastineiden keksiminen. Paten suussa gallupkyselystä tulee kallokysely ja Samppa puhuu Salatuista ansioista tarkoittaen Salaisia kansioita. Puolannoksissa leikitään eri sanoilla, mutta pääasia on, että lopputulos kuulostaisi yhtä hauskalta.

ENTÄ MITÄ TAPAHTUU, kun Pate heti teatteriesityksen alettua menee vessaan?

- Paten täytyy mennä vessaan, kerro opettajalle, minä kuiskasin Sampalle.

- Pate löytyy vessasta, kerro opettajalle, Samppa kuiskasi Hannalle.

- Pate pyörtyi vessaaan, herra opettaja, Hanna kuiskasi Tuukalle.

- Pate pyrkii pressaksi, herra koputtaja, Tuukka kuiskasi Tiinalle.

Puolaksi koko kohta kuulostaa täysin erilaiselta, mutta riimit ovat paikallaan ja takavat tilanteen todennäköisyyttä. Alla suomennettuna:

- Pate menee vessaan, kerro opettajalle, minä kuiskasin Sampalle.

- Pate lähtee ostamaan pihvejä, kerro opettajalle, Samppa kuiskasi Hannalle.

- Pate käy tanssimassa balettia, herra opettaja, Hanna kuiskasi Tuukalle.

- Pate juo kesällä kylmää samppanja, Tuukka kuiskasi Tiinalle.

ELLA-KIRJAT ovat täynnä sana- ja tilannekomiikkaa. Arvostelu, jonka löysin pari päivää sitten kirjallisuusblogista, antaa kuitenkin uskoa, että Ella naurattaa siitä huolimatta, puhuuko hän suomea vai puolaa. ”- Ella on jumalainen, kirjoitti yksi puolalainen äiti. – Hänestä tulee riippuvaiseksi”. Joku puolalainen isä kirjoitti sen sijaan, että Ella on kuin lääke, jota tulee nauttia pieninä annoksina, ettei se lopu liian nopeasti. 7-vuotias Zuzia kirjoitti: ”Ellan jälkeen mikään muu kirja ei enää naurata”. Sama koskee arvostelujen mukaan myös Ellojen saksannoksia.

OLEN ERITTÄIN ILOINEN, että sain kääntää kirjoja, jotka naurattivat minua lukemattomia kertoja ensin lukijana ja sitten kääntäjänä. Kirjoittaessani tämän jutun rupesin selailemaan puolannosta, ja oudointa on se, että samat Ellat naurattavat minua taas. Voiko samoille kirjoille nauraa sata kertaa? Näköjään voi. Kiitos, Timo Parvela!

- Iwona Kosmowska, kääntäjä

Teksti julkaistu alunperin Okariinossa, julkaistu ja päivitetty viimeksi 7.4.2010.
Siirretty Kirjasampoon 10.2.2016.