Mika Wickströmin kirjailijavierailu - Leikin aika

Sivupiiri
10.2.2016

Toimitukselta: Ajankohtaista Sivupiirissä

Viisas äidinkielenopettajani muistutti kerran, ettei aina voi kirjoittaa urheilusta. Täytyy olla kiinnostunut vähän muustakin. Tämä Ritva-ope on syypää siihen, että aloin kirjoittaa kirjoja. Lapsena harrastin urheilua kaikki illat, ja vähän vanhempanakin. Lukioikäisenä aloin myös kyhätä tarinoita hiljaa itsekseni. Ensimmäinen kirjani kertoo viisitoistavuotiaasta Masasta, joka pärjää paremmin futiskentällä kuin sen ulkopuolella. Kun kirja ilmestyi, lähetin sen opettajalleni ja lupasin lopettaa urheilusta kirjoittamisen tähän.

Ei onnistunut: nyt olen kirjoittanut seitsemän nuortenromaania, joista neljä on urheiluaiheisia. En ole lopettanut urheilemistakaan. Olen nykyisin sentään kiinnostunut muustakin maailmanmenosta. Musiikista, historiasta, sienestämisestä; Tiede-lehtikin tulee. No, okei, yksi pieni kanavapaketti tuli tilattua Englannin Valioliigan tähden.

Kirjoitusharrastukseni alkujuuret tunnen, mutta urheiluharrastusta täytyy oikein miettiä. Vanhempani eivät kilpaurheilusta perusta, vaikka liikunnallisia ovatkin. Kotipihan vaikutus oli suurempi. Siellä ”höntsättiin”, tamperelaisittain, nappikset jalassa tai jääkiekkomailat kädessä kelillä kuin kelillä.

Monessa kielessä pelaaminen tarkoittaa samaa kuin leikkiminen – käsi kädessä ne meilläkin kulkivat. Pihapelit ja -leikit olivat ikään ja kokoon katsomatta hauskinta mitä tiesimme. Leikimme pistettä eli rönttöä (samaa kuin kirkkis), keinumattia ja pehvistä. Sitten oli henkeä salpaavaa kalliokiipeilyä nykyisen parkourin hengessä ja roolileikkejä larppauksen tapaan. Hauskaa, jännää ja aivan ilmaista!

Mutta missä ovat kaikki ”leikin lyömät” nyt? Kirjojen ääressä – tuskinpa. Pelikonsolien ääressä – ei kai vaan? Sain mukavan työtehtävän kustantajalta. Pyysivät minua kokoamaan kansiin rakkaimmat piha- ja sisäleikkimme. Nyt olen melkeinpä leikkiasiantuntija, keväällä ehkä tekin. Ylös, ulos ja leikkimään, kirja kainalossa tietenkin.

Mika Wickström

Teksti julkaistu alunperin Okariinossa, julkaistu ja päivitetty viimeksi 11.9.2009.
Siirretty Kirjasampoon 10.2.2016.