KIRJAKOHU! Kirjallisia teoksia kohujen keskellä

Teema
12.2.2016

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Jotkut mieltävät kirjallisen maailman varsin kuivaksi ja korrektiksi, mutta silloin tällöin sattuu jotakin sellaista, että kirjat ja niiden taustalla olevat ihmiset nousevat lööppien, yleisen ihmetyksen, kauhistelun ja suorastaan hysterian kohteiksi. Tekijöille ja kustantajille kirjakohu on ns. kaksipiippuinen juttu: heitä vaaditaan tilille milloin mistäkin ja ollaan kuin tulisilla hiilillä, mutta toisaalta kohun kohteena olevat kirjat saavat näkyvyyttä ja usein myös myyvät paljon. Kirjakohujen monet puolet tulevat näkyviin tässä artikkelissa, jossa esitellään eri syistä nousseita kohuja kirjamaailmassa. Lopussa on kaikkiin tapauksiin liittyen verkkolähteitä, joista pääsee helposti lukemaan lisätietoa kirjakohuista ja niiden taustoista. Tervetuloa matkalle kirjallisen mediaryöpytyksen pyörteisiin!

 

Plagiointi

Mika WaltariSuuri Illusioni, Sinuhe Egyptiläinen

Liian yksityiskohtaista kopiointia koskevat kohut ovat velloneet jo Mika Waltarin aikana. Kriitikko Elsa Enäjärvi havaitsi hänen esikoisromaanissaan Suuri Illusioni (1928) olevan juonellisia yhteyksiä Michael Arlenin romaaniin Vihreä hattu, joka oli ilmestynyt kolme vuotta aiemmin. Waltari myönsi lainanneensa Arlenilta teoksen motiivin. Myös Waltarin Sinuhe egyptiläinen -klassikosta keskusteltiin, ja sitä arveltiin Raamatun Saarnaajan parafraasiksi (tekstin selittäväksi muunnelmaksi).

Olavi PaavolainenRisti ja hakaristi

Professori H. K. Riikonen todisti Olavi Paavolaisesta kirjoittamassaan elämäkerrassa Nukuin vasta aamuyöstä, että Paavolainen käytti varsinkin kirjassaan Risti ja hakaristi suoria lainauksia tietokirjoista lähdemerkintöjen ollessa vain sattumanvaraisia.

Paavo RintalaMummoni ja Mannerheim

1960-luvulla kirjailija Paavo Rintala kirjoitti historiallisen romaanitrilogian mummostaan ja Mannerheimista lainaten Leo Tolstoin Sotaa ja rauhaa venäläisen sodankäynnin kuvaukseensa.

Anja Snellman (Kauranen)Pelon maantiede

Vuonna 1995 keskusteltiin Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaanista Pelon maantiede, joka lainasi erinäisiä tutkimuksia varsin vapaasti. Tuolloin tutkija Hille Koskela, jon­ka yh­des­sä Annamari Asikaisen kans­sa laa­ti­maa ar­tik­ke­lia Kau­ra­nen käyt­ti, totesi että olisi ollut korrektia mainita tutkijat edes kirjan alussa tai lopussa.

Panu RajalaIntoilija

Vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaaksi valittiin mm. Panu Rajalan romaani Intoilija, joka kertoo valokuvaaja ja kirjailija I. K. Inhan elämästä. Inha on kirjassa minäkertojana. Selvisi, että Rajala on lainannut kirjaan Inhan tekstiä sellaisenaan niin, että lainaukset muodostavat noin neljänneksen kirjasta, eikä Inhalta lainattua tekstiä ole mitenkään eroteltu Rajalan omasta. Rajala puhui kollaasiromaanista ja totesi, ettei halunnut jättää käyttämättä Inhan hienoja matkakuvauksia. Tekijyyden määritelmä tämän romaanin kohdalla herätti paljon keskustelua: tekijänoikeudellista ongelmaa ei suoja-ajan vanhennuttua ollut, lähinnä kyse oli lainaamisen moraalisesta sopivuudesta.

Raija OranenAurora

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva tekijänoikeusneuvosto linjasi lausunnossaan vuoden 2016 alussa, että Raija Orasen olisi pitänyt ilmoittaa Aurora Karamzinista kertovassa romaanissaan suorat lainauksensa ja pyytää niihin lupa. Näin oli aikaisemmissa Orasen historiallisissa romaaneissa tehtykin, mutta siitä oli hänen mukaansa tullut kielteistä palautetta kirjallisuusalan ihmisiltä, joten luettelot oli jätetty pois. Aurorassa todettiin olevan kohtia, jotka ”on lainattu siihen suoraan toisesta teoksesta, sen proosatekstistä ja siihen tehdyistä käännöksistä.”

 

Palkinnot

Alexandra Salmela27 eli kuolema tekee taiteilijan

Kirjallisuuspalkinnot aiheuttavat usein tunneryöppyjä ja kohuja, ovathan ne varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa merkittävässä osassa kirjojen tekemisessä näkyväksi. Erityisesti se näkyvin, eli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on saanut aikaan keskustelua monena vuonna. Vuonna 2010 pienen kohun sai aikaan se, että Alexandra Salmela oli ehdolla esikoisromaanillaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan vaikka ei ollut Suomen kansalainen, kuten palkinnon säännöt edellyttivät. Sittemmin sääntöjä muutettiin ja kansalaisuusvaatimus poistettiin.

Katja KettuKätilö

2011 Finlandia-palkintoon liittyen puolestaan päiviteltiin sitä, ettei lukevan yleisön suuresti arvostama Katja Ketun Kätilö ollut edes ehdolla. Tätä asiaa paikkasi seuraavana vuonna Runeberg-palkinnon, Kalevi Jäntin palkinnon ja kirjabloggaajien varjo-Finlandian päätyminen kirjalle.

 

Moraalikysymyksiä

Aleksis KiviSeitsemän veljestä

Kirjat ovat aiheuttanet kohua erilaisiin moraalikysymyksiin liittyen monesta näkökulmasta. Arvostelijoiden mielestä kyseenalaista moraalia esittelevä teos voi johtaa maailmalla edelleen jopa kirjojen kieltämiseen. Kirjailija ja kriitikko August Ahlqvist kirjoitti murskakritiikkejä Aleksis Kiven klassikoksi myöhemmin nousseesta Seitsemästä veljeksestä. Teoksen ensimmäisestä arvostelusta: ”Luultavasti ei ole koskaan koko maailmassa painettu kirjaa, jossa olisi niin paljon haukkumasanoja, kirouksia, herjauksia ja raakoja kuvauksia kuin tässä kirjassa.” ”Siitä, mitä olemme jo esittäneet, käy kyllin ilmi, minkälaiset kauneus- (ettemme sanoisi säädyllisyys- ja sopivaisuus-) käsitykset tekijällä on.” Mielenterveysongelmistä kärsineelle Kivelle Ahlqvistin kritiikit eivät tunnetusti tehneet hyvää. Ahlqvist oli ottanut Kiven hampaisiinsa jo tämän ensimmäisten runojen arvosteluissa, sillä hänestä Kiven kieli ei ollut sellaista, jota suomalaiselta kirjallisuudelta sopisi edellyttää. Ahlqvist kenties näki tehtäväkseen suomen kielen ”siivoamisen” kansalaisuusaatteen ollessa voimissaan.

Henry MillerKravun kääntöpiiri

Millerin alun perin 1934 julkaistu kirja kiellettiin Yhdysvalloissa, missä julkaisukielto kumottiin 1961. Suomennos julkaistiin 1962, jolloin Oikeusministeriön pyynnöstä asetettu lautakunta ”epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemiseksi” katsoi teoksen loukkaavan siveellisyyttä ja teos määrättiin takavarikoitavaksi. Päätös sai paljon huomiota mm. siksi, että lautakunnassa ei ollut kirjallisuuden asiantuntijaa ja Suomi oli ainut länsimaa, jossa teos takavarikoitiin. Epäloogista oli myös se, että ruotsiksi ja englanniksi kirjaa oli edelleen Suomestakin saatavilla. Suomennos saatiin lopulta julkaistua 1970. 

Tove JanssonMuumiperhe Rivieralla

Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat eivät olleet lapsille suunnattuja vaan satiirista sarjakuvaa aikuisille. Niinpä monille myöhemmille lukijoille on tullut yllätyksenä, että esimerkiksi Muumiperhe Rivieralla -sarjakuvassa Niiskuneiti alkaa harrastaa uhkapelejä ja Muumipappa alkaa riekkua taiteilijan seurassa viinipullon kera, mikä johtaa krapulaiseen olemukseen aamulla… Sarjakuvaan pohjautuva elokuva sai ensi-iltansa lokakuussa 2014 ja sen lapsille sopivuudesta keskusteltiin.

Peter Parnell & Justin RichardsonAnd Tango Makes Three

Tositapaukseen perustuva kuvakirja kahden urospingviinin kasvattamasta pingviininpoikasesta on ilmestymisensä (2005) jälkeen ollut jatkuvasti listan kärjessä kirjoista, joista on valitettu eniten amerikkalaisissa kirjastoissa. Kirjaa syytetään ”homoseksuaalisen agendan ajamisesta”. Teosta ei ole vielä suomeksi käännetty, mutta ruotsiksi se on saatavilla.

 

Ajat muuttuvat, mikä on sopivaa?

HergéTintti Afrikassa, Tintti Neuvostojen maassa

Hergén Tintti Afrikassa on johtanut oikeuskäsittelyihin teoksen rasistisuuteen vedoten 2000-luvulla niin Ruotsissa kuin Belgiassakin. Myös sarjakuvantekijä itse sensuroi teostaan ensimmäisen version jälkeen. Tintti Neuvostojen maassa puolestaan julkaistiin Suomessa vasta 1986, jolloin julkaistun painoksen jälkisanoissa suomentajat Heikki ja Soile Kaukoranta pahoittelivat teoksen neuvostovastaista henkeä. Tämänkin teoksen sisältöä tekijä itse oli katunut myöhemmin ja vedonnut nuoruuteen ja tietämättömyyteen.

Mark TwainHuckleberry Finnin seikkailut

Twainin klassikkoteos vuodelta 1884 oli tarkoitettu rasisminvastaiseksi satiiriksi. Teoksessa yli 200 kertaa käytetyn ”neekeri”-sanan tarkoituksena ei ollut halventaa vaan saada lukijoita heräteltyä piintyneiden asenteiden keskellä. Viime vuosina teoksen kieltä on toistuvasti haluttu muokata uusissa painoksissa, mikä on herättänyt voimakasta vastustusta.

Astrid LindgrenPeppi Pitkätossu

Tätä ei moni tulisi edes ajatelleeksi, mutta rakastetun Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun valkoinen maailmankuva ja rasismi ovat olleet puheena erityisesti Ruotsissa. Uudemmissa suomennoksissa ”neekerikuningas” on vaihdettu ”hottentottien kuninkaaksi” ja Norjan radion lastenkuunnelmissa Pepin isä on ”kuningas Etelämeren saarella”. Kaikesta huolimatta Peppi valittiin sanomalehti Dagens Nyheterin yleisöäänestyksessä 2014 Ruotsin tärkeimmäksi kulttuuri-ilmiöksi.

 

Paljastukset

Panu RajalaEnkeli tulessa, Lavatähti ja kirjamies

Erityisesti jossain määrin elämäkerralliset kirjat herättävät usein mielipiteitä siitä, miten paljon on oikeus paljastaa ja tuoda henkilökohtaisia asioita esille kohdehenkilöistä. Suomessa Panu Rajala on kirjoittanut paljon elämäkertoja niin kirjailijoista kuin muistakin julkisuuden henkilöistä. Erityistä kohua ovat kuitenkin nostattaneet hänen kirjansa naisista, joiden kanssa Rajala on ollut naimisissa. Syöpään menehtyneestä vaimosta, malli ja varatuomari Elina Ylivakerista kirjoitettu Enkeli tulessa sai skandaalinomaisen vastaanoton, kirjan sisältöä vastustettiin ja puolustettiin. Rajalan ja muusikko Katri Helenan avioliittoa kuvannut Lavatähti ja kirjamies kertoi myös hyvin intiimeistä asioista kuten viesteistä, joita laulaja kertoo saavansa tuonpuoleisesta ja joista Katri Helena on sittemmin itsekin puhunut avoimesti ja koonnut ne jopa kirjaksi Taivaan tie.

Susan Kuronen (Ruusunen)Pääministerin morsian

Suomen tuolloisen pääministerin Matti Vanhasen entinen naisystävä kirjoitti kirjan heidän taannoisesta suhteestaan. Julkisuudessa paljon jo suhteen aikana viihtyneen Kurosen (nyk. Ruusunen) kirjan pelkän kannen julkistustilaisuus veti paikalle hämmentävän suuren määrän median edustajia. Myöhemmin Vanhanen teki kirjasta tutkintapyynnön. Helsingin hovioikeus tuomitsi 10. helmikuuta 2009 Susan Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan sakkorangaistukseeen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, ja kesäkuussa 2010 KKO päätti pitää hovioikeuden antamat sakkotuomiot voimassa.

Mauno SaariHaavikko-niminen mies

Toimittaja ja kirjailija Mauno Saaren Paavo Haavikosta kirjoittama elämäkerta sai aikaan jo ennakkoon kohua, kun Haavikon poika Heikki yritti estää teoksen julkaisun ja asiassa mentiin oikeuteen asti. Oikeus kuitenkin katsoi, että teoksen saattoi julkaista ja se ilmestyi 2009. Saari kuvasi riitaansa Heikki Haavikon kanssa myös kirjassa varsin yksityiskohtaisesti.

Riikka Ala-HarjaMaihinnousu

Vuoden 2012 syksyllä kirjailija Riikka Ala-Harjan sisaren perhe toi HS:n jutussa julki järkytyksensä siitä, että Ala-Harja oli samana vuonna ilmestyneessä Maihinnousu-romaanissaan käyttänyt sisarensa lapsen sairastumista kirjansa aiheena. Myöhemmin Luutii-verkkojulkaisun jutussa pohdittiin taustalla olevia motiiveja, sillä perheenjäseniä oli ollut julkisuudessa sairaustumiseen liittyen ennen kirjan ilmestymistä, ja HS:n juttu tuomittiin iltapäivälehtityyppisenä halpana human interest -journalismina. Keskustelu kävi kuumana.

Helena SinervoRunoilijan talossa

Helena Sinervo alkoi kirjoittaa runoilija Eeva-Liisa Mannerista elämäkertateosta, mutta siitä tulikin romaani, jolla Sinervo voitti lopulta Finlandia-palkinnon 2004. Teoksen vastaanotto oli kuitenkin ristiriitainen. Lehtien yleisönosastoissa julkaistiin kirjoituksia, joiden kirjoittajat olivat pahoillaan kuvasta, jonka Sinervo kirjassaan rakensi Mannerista, tämän ystävistä ja sukulaisista. Pohdittiin yksityisyyden suojaa ja jopa tekijänoikeuksien menettämisestä omaan elämäänsä.

Karl Ove KnausgårdTaisteluni-sarja

Norjalaiskirjailijan massiivisen omaelämäkerrallisen Taisteluni-sarjan kuudes eli viimeinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sarja on herättänyt huomiota ympäri maailman intiimillä, perusteellisella henkilökohtaisuudellaan. Kirjailijan sukulaiset eivät tapahtuneiden asioiden tarkasta esittelystä ole olleet mielissään, ja kunnianloukkaussyytettäkin on harkittu. Lisäksi sarjan viimeisestä osasta syntyi kohua, sillä Knausgård vertasi Utøyan joukkosurman norjalaisissa herättämiä tunteita saksalaisten tuntemuksiin 1930-luvulla, jolloin natsit nousivat valtaan.

 

Seksi

D. H. LawrenceLady Chatterleyn rakastaja

Seksillä kirjoissa ei nykyään juuri pysty kohauttamaan, kun suurin piirtein kaikki on jo nähty, mutta menneinä aikoina sillä on saatu aikaan kohuja ja kirjojen kieltämisiä. Vuonna 1928 julkaistu englantilaisen D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja julkaistiin ensin Italiassa ja vasta 1960 kirjailijan kotimaassa. Suomeksikin teos tuli jo ennen brittijulkaisua, 1950. Teollista konekulttuuria kritisoinut, luonnon ja luonnonmukaisen elämän arvostusta esiin tuonut teos muistetaan lähinnä siitä, että siinä on jonkin verran seksuaalista kuvausta.

Emmanuelle ArsanEmmanuelle

Salanimellä kirjoitettu kertomus diplomaatin nuoresta vaimosta hekumoi seksuaalisella kuvastolla siinä määrin, että kohu oli selviö vuoden 1957 maailmassa. Kirjoittajana pidettiin pitkään Marayat Rollet-Andriane -nimistä kirjailijaa ja näyttelijää, mutta myöhemmin on ilmennyt, että teoksen on todennäköisesti kirjoittanut hänen miehensä. Monet muistavat Emmanuellen erityisesti elokuvasta, joka valmistui 1974.

E. L. JamesFifty Shades –trilogia

2010-luvulla maailma puolestaan sekosi kirjalliselta laadultaan kehnosta pehmopornokirjasta, jonka ytimessä on viattoman nuoren naisen rakastuminen komeaan, monilahjakkaaseen ja superrikkaaseen mieheen, jolla on synkkä menneisyys. Valtavat myyntiluvut saavuttaneen kirjasarjan tekijä tiivisti teoksensa: ”Tämä on minun keski-iän kriisini ja siellä ovat kaikki fantasiani." Tarinasta tehtiin myös elokuva, jonka taso vastaa ainakin arvostelujen perusteella melko hyvin kirjallisen ilmaisun tasoa alkuperäisteoksissa…

Riitta UosukainenLiehuva liekinvarsi

Suomessakin on osattu kohuta seksiin liittyvästä sisällöstä kirjassa vielä 1990-luvulla. Riitta Uosukaisen Liehuva liekinvarsi -kirja aiheutti massiivisen mediasirkuksen. Ulkomaisille toimittajille jouduttiin selittelemään, miten seksiskandaali voi syntyä siitä, että poliitikko on harrastanut seksiä kotonaan oman miehensä kanssa.

 

Uskonto

Salman RushdieSaatanalliset säkeet

Uskonto muodostaa monille ihmisille elämän ja maailmankuvan perustan, joten siitä kirjoittaminen johtaa helposti suuriin leimahduksiin. Ääriesimerkki tästä on Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet, jonka takia Iranin ajatollah Khomeini julisti Rushdieta koskevan fatwan eli uskonnollisen lausuman, jonka sisältö oli käytännössä kuolemantuomion julistaminen. Rushdie päätyi menemään maan alle ja hänen julkiset esiintymisensä ovat edelleen hyvin rajoitettuja.

Dan BrownDa Vinci -koodi

Dan Brownin suurmenestykseen noussut jännitysromaani vuodelta 2003 esitti kristinuskon oppeihin verrattuna hyvin vaihtoehtoisia väitteitä, jotka perustuivat monessa kohtaa vuonna 1982 julkaistuun tietokirjaan Pyhä veri, pyhä graal. Kyseisen tietokirjan tekijät syyttivät Brownia myös tekijänoikeuksien rikkomisesta, mutta oikeus totesi Brownin syyttömäksi. Monet Brownin kirjassa faktoina esitetyt asiat on myös todettu myöhemmin virheellisiksi.

Hannu SalamaJuhannustanssit

Vuonna 1964 alkoi Suomessa ”kirjasota” kun Hannu Salama vedettiin oikeuteen jumalanpilkasta romaanissaan Juhannustanssit. Arkkipiispa Martti Simojoen puheesta alkanut keskustelu päätyi siihen, että 19 kokoomuslaista kansanedustajaa allekirjoitti eduskuntakyselyn jumalaa pilkkaavan ja sukupuolimoraalia loukkaavan kirjallisuuden johdosta. Oikeudessa kirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, josta presidentti Kekkonen hänet armahti. Oikeusjutun alullepanijaksi ei tunnustautunut kukaan.

Timo K. MukkaMaa on syntinen laulu

Lappilaiskirjailijan teini-iässä kirjoittama esikoisromaani sai ristiriitaisen vastaanoton niin seksuaalisen kuin uskonnollisen kuvastonsa vuoksi. Kirjassa uskonnollisen herätysliikkeen tilaisuus päättyy seksiorgioihin, ja monen mielessä herätysliike vertautui tuolloin lestadiolaisiin. On esitetty myös arvioita, että Mukan inspiraation lähteenä olisi ollut Lapin hurmoksellinen herätysliike, korpelalaisuus.

Pauliina RauhalaTaivaslaulu

Lestadiolaisuus nousi ensi kertaa Mukan jälkeen näkyvästi esille kaunokirjallisuudessa Pauliina Rauhalan esikoisromaanin Taivaslaulu myötä vuonna 2013. Lestadiolaisäidin väsymistä perhe-elämässä kuvaava kirja herätti paljon keskustelua naisen asemasta uskonnollisessa yhteisössä. Kirjailija sai teoksestaan paljon kiitosta mutta myös palautetta, että sellaisista asioista saisi puhua tai ettei niitä ole edes olemassa.

Yahya HassanYahya Hassan

Palestiinalainen tanskalaisrunoilija julkaisi 2013 Tanskassa esikoisteoksensa, joka johti yli 100 000 kappaleen myyntiin ja tappouhkauksiin. Hassanilta saavat teoksessa kyytiä vanhempien väkivalta, sovinistinen muslimikulttuuri ja monet muut asiat. Kritiikiltä ei teoksessa säästy myöskään pohjoismainen maahanmuuttopolitiikka. Toisaalta hän pitää siirtolaisten valittamaa kärsimystä myös itse aiheutettuna. Yhteen runokirjaan on sisällytetty paljon tulenarkoja aiheita.

Michel HouellebecqAlistuminen

Ristiriitaisen, vihatun ja kiitetyn ranskalaiskirjailija Michel Houellebecqin romaanin Alistuminen ilmestymispäivänä hyökättiin Pariisissa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tunnetuin seurauksin. Kirjassa esitetään tulevaisuudenkuva siitä, että Ranskasta tulisi muslimipresidentin hallitsema maa.
 

Politiikka

Aleksander SolženitsynVankileirien saaristo

Neuvostoliitosta karkotetun Nobel-kirjailijan teoksen julkaisusta ja sopivuudesta keskusteltiin Suomessa paljon 1970-luvulla. Neuvostoliitolle ongelmallisen kirjan kohdalla pohdittiin jopa sen lainakelpoisuutta kirjastossa, mikä nykypäivänä tuntuu merkilliseltä.

Jari TervoKoljatti

Tervon satiirisessa politiikkaan sijoittuvassa romaanissa seikkaili päähenkilönä pääministeri Pekka Lahnanen, jonka kohdalla mielleyhtymä todelliseen henkilöön syntyy erittäin nopeasti. Lisäksi kirjassa esiintyy omilla nimillään monia suomalaisia poliitikkoja. Yhtenä kirjan kertojista on Vladimir Putin.

 

Raha

Stieg LarssonMillennium-trilogia

Maailmanlaajuisesti tunnetun, yllättäen sairaskohtaukseen 50-vuotiaana menehtynyt ruotsalainen jännityskirjailijan perinnöstä on käyty suurta kiistaa. Larssonin pitkäaikainen avopuoliso jäi perinnöttä ja asiasta on taisteltu oikeudessa Larssonin isän ja veljen kanssa. Teoksia on myyty yli 65 miljoonaa kappaletta, joten kyse on valtavista rahamääristä.

Sofi OksanenPuhdistus

Finlandia-palkinnon voittajateos vuodelta 2008 myi Suomessa yli 100 000 kappaletta ja se on saavuttanut menestystä myös käännöksinä Euroopassa. Sofi Oksasen aikaisempi kustantaja Bazar haastoi kirjailijan oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja vaati miljoonakorvauksia. Asiassa pohditaan mm. sitä, koskiko sopimus Bazarin kanssa Oksasen työnimellä Ranskalainen päärynä kulkenutta, vielä loppuun kirjoittamatonta romaania vai Puhdistusta. Seuraavaksi tapausta puidaan hovioikeudessa.

 

Haamukirjoittajat

Tuula Sariola / Ritva Sarkola

Dekkarikirjailija Mauri Sariolan leski Tuula alkoi miehensä kuoleman jälkeen julkaista myös dekkareita. Kirjoja tuli Murha Sammatissa -dekkarista alkaen yhteensä 18, 16 romaania ja 2 novellikokoelmaa. Melkein 20 vuoden kirjailijanuran jälkeen kuitenkin paljastui, että teokset oli alusta loppuun kirjoittanut perheystävä, toimittaja Ritva Sarkola. Opetusministeriö teki asiasta tutkintapyynnön keväällä 2007, sillä se oli maksanut Tuula Sariolalle apurahoja kirjoittamiseen. Lopullinen tuomio tuli hovioikeudessa, jossa molemmat naiset saivat törkeästä avustuspetoksesta vajaan vuoden mittaiset ehdolliset tuomiot sekä sakkoja.

Urho Kekkonen / Paavo HaavikkoVuosisatani

Haamukirjoittajaan on Suomessa turvauduttu myös valtakunnan ylimmällä tasolla. Presidentti Urho Kekkonen oli ahkera lukija ja hän kirjoitti elämänsä loppuun saakka etenkin päivänkohtaiseen poliittiseen taisteluun osallistuvaa käyttötekstiä. Kekkosen muistelmateoksen Vuosisatani on kuitenkin myönnetty olevan täysin Paavo Haavikon tekstiä. Tästäkin haamukirjoittajuudesta on käyty jonkin verran julkista keskustelua.

 

 

Tuomas Aitonurmi
Informaatikko ja toimittaja
Kirjasampo

 

Lähteitä:

HS: Panu Rajala pohtii kiivasta lainauskeskustelua: lainoista voi kasvaa itsenäinen teos http://www.hs.fi/kulttuuri/a1453603798308

HS: Viitteiden käyttäminen romaaneissa ei ohenna lukijan kunnioitusta kirjailijaa kohtaan http://www.hs.fi/kulttuuri/a1452916119458

HS: Kirjailija Raija Oraselle moitteet luvattomista lainauksista http://www.hs.fi/kulttuuri/a1452657943903

Irma Perttula: Kivi ja Ahlqvist http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/images/pdf/kivi_ja_ahlqvist_perttula.pdf

Wikipedia: Kravun kääntöpiiri (romaani) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kravun_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6piiri_%28romaani%29

Iltalehti: Yllättävä elokuva muumeista: Uhkapeliä ja alkoholia http://www.iltalehti.fi/leffat/2013061017133690_le.shtml

Telegraph: Gay penguins have no place in our libraries, say parents http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/11532897/Gay-penguins-have-no-place-in-our-libraries-say-parents.html

HS: Maailman tunnetuin lehtimies lähti Neuvostojen maahan 75 vuotta sitten http://www.kolumbus.fi/ranska/ranska/sarjakuvat/tintti-2.html

Yle: Huckleberry Finnin seikkailujen sensuuri suututtaa Yhdysvalloissa http://yle.fi/uutiset/huckleberry_finnin_seikkailujen_sensuuri_suututtaa_yhdysvalloissa/2268584

Wikipedia: Peppi Pitkätossu https://fi.wikipedia.org/wiki/Peppi_Pitk%C3%A4tossu

MTV: Panu Rajan paljastuskirja Katri Helenasta julki keväällä http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/panu-rajalan-paljastuskirja-katri-helenasta-julki-kevaalla/2967700

HS: Panu Rajalan paljastuskirja Katri Helenasta jättää pahan maun http://www.hs.fi/kulttuuri/a1363795705678

Wikipedia: Pääministerin morsian https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4ministerin_morsian

HS: Bulevardin Learin viimeiset sanat http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353057810155

HS: Ala-Harjan uusi romaani järkytti kirjailijan lähipiiriä http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305595403861

Luutii: Syksyn tärkein kohukirja, sukuriita ja loukatut tunteet, katso kuvat! http://www.luutii.ma-pe.net/syksyn-tarkein-kohukirja-sukuriita-ja-loukatut-tunteet-katso-kuvat/

Sanna Karkulehto: Kaapista kaanoniin ja takaisin: Helena Sinervon Runoilijan talossa -romaanin vastaanotto http://elektra.helsinki.fi/se/k/0781-5751/24/3/kaapista.pdf

Wikipedia: Karl Ove Knausgård https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Ove_Knausg%C3%A5rd

Wikipedia: Lady Chatterleyn rakastaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Lady_Chatterleyn_rakastaja

Wikipedia: Emmanuelle Arsan https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmanuelle_Arsan

Ilta-Sanomat: Odotus on ohi - kotirouvien seksifantasiakirja julkaistiin suomeksi http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288496218460.html

Iltalehti: Uosukainen muisteli Liekinvarsi-kohua http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071917278533_uu.shtml

Yle Elävä arkisto: Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/salman-rushdie-sai-romaanin-tahden-tappotuomion

Wikipedia: Da Vinci -koodi https://fi.wikipedia.org/wiki/Da_Vinci_-koodi

Yle Elävä arkisto: Juhannustansseista syttyi Salama-sota http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/juhannustansseista-syttyi-salama-sota

Kiiltomato: Kesäklassikko: Kuulkaa, kuinka hätä ja murhe raastavat pohjoista maata http://www.kiiltomato.net/timo-k-mukka-maa-on-syntinen-laulu-ja-tabu/

HS: Lestadiolaistarinan kirjoittaja: Naisen asemasta kirjoittaminen tuntui velvollisuudelta http://www.hs.fi/kulttuuri/a1399651129309

Kiiltomato: Vihainen nuori mies http://www.kiiltomato.net/yahya-hassan-yahya-hassan-runot/

Wikipedia: Alistuminen https://fi.wikipedia.org/wiki/Alistuminen

Gulag.fi: Lehtileikkeitä http://www.gulag.fi/lehtileikkeet.html

Wikipedia: Koljatti https://fi.wikipedia.org/wiki/Koljatti

Wikipedia: Stieg Larsson https://fi.wikipedia.org/wiki/Stieg_Larsson

Yle: Haamukirjailijan kuolema: käsikirjoitus http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/22/haamukirjailijan-kuolema-kasikirjoitus

Wikipedia: Tuula Sariola https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola

Kansallisbiografia: Kekkonen, Urho (1900 - 1986) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/

Kansallisbiografia: Haavikko, Paavo (1931 - 2008) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4828/