Antti Tuomainen: Kaivos

Teosesittely
3.6.2016

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Rikoskirjailija ja romantikko

“Minähän olen tällainen romantikko”, luonnehti rikoskirjailija Antti Tuomainen itseään Raision Kirjastotalon KirjaMatineassa viime huhtikuussa.

Romantiikka ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen tämän rocktähdeltä näyttävän, Helsinki Noirin kuninkaaksi sanotun kirjailijan tuotannosta. Tuomaista on pidetty synkkien aiheiden, kylmien kohtaloiden ja ekokatastrofien miehenä.

Kun Tuomaista alkaa lukea ennakko-odotusten vastaisesti, alkaa viileän ja elokuvallisen kerronnan lomasta erottua uusia muotoja ja jännitteitä. Henkilöhahmotkin näyttäytyvät eri valossa.

Rikosromaani Kaivos alkaa siitä, kun toimittaja Janne Vuori lähtee tutkimaan Pohjois-Suomessa sijaitsevaa, kovasti Talvivaaran oloista kaivosta. Hän on saanut vihjeen, jonka mukaan nikkelikaivoksessa syyllistytään vakaviin ympäristörikoksiin.

Jannella on vaimo ja pieni lapsi. Perhe-elämä sujuu jotenkin nihkeästi. Omaa isäänsä Janne ei ole tavannut varhaislapsuuden jälkeen, mutta välit äitiin ovat lämpimät ja mutkattomat.

Jannen intohimo on tutkiva journalismi. Hän käy raivokkaasti yhteiskunnan epäkohtien kimppuun ja kaivaa totuuden esiin vaikka paljain käsin kaivosta peittävän hangen alta. Samalla hän lyö laimin läheisiään ja asettaa heidät tahtomattaan vaaraan.

Tuomaisen kirjoista on sanottu, että ne ovat rikosromaaneja melkein ilman rikosta. Hän toki kirjoittaa kuolemasta ja väkivallasta, rankastikin, mutta ne eivät ole pääasia. Syyllisyys syntyy ahneudesta, joka saa ihmiset tuhoamaan ympäristöä ja toisia ihmisiä. Pahuus on sitä, että yleisen välinpitämättömyyden suojassa voi tehdä melkein mitä tahansa.

Kaivoksen kieli on kirkasta, lakonista ja täsmällistä. Lyhyet ja tiiviit lauseet kuljettavat tarinaa, dialogi rullaa luontevasti. Tuomainen viljelee taitavasti erilaisia tekstityyppejä:  blogitekstejä, sähköpostiviestejä, tekstareita, mielipidekirjoituksia, salaa nauhoitettuja äänitiedostoja. Autenttisuuden vaikutelma on vahva.

Antti Tuomainen oli tänä keväänä ehdolla Petrona-palkinnon saajaksi kirjalla Dark As My Heart (Synkkä niin kuin sydämeni, 2013). Petrona-palkinto myönnetään Skandinavian parhaalle rikosromaanille.

Tuomaisen kirjoja on julkaistu 29 maassa. Läpimurto oli painajaismainen dystopia Parantaja (2010), joka tapahtuu Helsingissä joskus lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutos riehuu holtittomasti, koko ajan sataa. Yhteiskunta on romahtanut ja puolisotilaalliset joukot hallitsevat kaupunkia.

Ja kaiken hävityksen keskellä herkkä runoilija Tapani etsii epätoivoisesti toimittajavaimoaan Johannaa. Jos se ei ole romanttista, niin mikä sitten?

 

Eeva Kiviniemi / Raision kaupunginkirjasto