Runokuu 2019: aistit

Kirjahylly

10 kirjaa

Käyttäjän Tuomas Aitonurmi kuva
5.8.2019
|Kaikki kirjahyllyt

Runokuu-festivaalin teema vuonna 2019 on aistit. Tapahtuma järjestetään Helsingissä 15.–25. elokuuta, ja Kirjasampo vinkkaa teemaan liittyen jälleen runokokoelmia. Haastamme festivaalia järjestävän Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjastot nostamaan tapahtuman aikana runoja esille aineistonäyttelyissä, ja runonäyttelyistä voi jakaa kuvia somessa tunnisteella #runokuu. Runojen lukemiseen ja lukukokemusten jakamiseen haastamme tietysti kaikki! Vinkkilista sisältää 10 kokoelmaa, jotka on julkaistu suomeksi parin viime vuoden aikana.

Juhani Ahvenjärvi: Maitovalas vatsa täynnä mandariineja (Teos 2018)
"Liikenteen kohina on kosteaa ja vaimeaa – niin kuin
parkkitalossa jossa käy jatkuva veto – ja sepelkyyhkyn
kujerrus on selkiytymätöntä"

Claes Andersson: Maanalainen näkötorni (WSOY 2018)
"Tosi vanhana muuttuu melkein näkymättömäksi"

Salla Kaarin Kalkas: Bartholinin rauhaset (Kulttuurivihkot 2018)
”sängyssä tuli selkä kipeäksi, jos yritti maata vatsallaan
lakanat tuoksuivat liikaa pesuaineelle

tai ne olivat silkkiset, mällissä

joku (urpo) tuijottamassa aamulla suoraan silmämuniin
ja silittelemässä hiuksia”

Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa (Teos 2019)
"Ihosi raja ei siirry. Tai totta kai se siirtyy, totta kai se on kuin alati liikkuva
loputtoman kiehtova meri."

Satu Manninen: Camouflage (Gummerus 2018)
"Kuolla hieltä tuoksuvana ruusun huokaukseen.
Likaisen kesän väri, valonsäde revenneestä horisontista,
päiväunen puutarhassa värisevät terälehdet
kimalainen hehkuvassa hameessaan – –"

Olet täyttänyt ruumiini tulella -antologia (WSOY 2017)
"Ainoa jota kuuntelen, äänesi
hiusten sileä pimeä"
(Joni Pyysalo: Jätän tämän pimeän kalustamatta, 2001)

Kaija Rantakari: Koko meren laajuus (Poesia 2018)
"veri on niin lähellä ihon toisella puolella, että suutelen
suun täydeltä raudan makua"

Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi (Pesä 2018)
"Astun sporaan
ja
siellä haisee raiskaaja."

Helena Sinervo: Merveli (WSOY 2018)
"Suru vuotaa hajutonta kaasua.

Olen kaiken ajan keskellä ja tuijotan

patteria jossa ei ole mitään nähtävää."

Pia Tafdrup: Tarkovskin hevoset (ntamo 2018, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen)
"Valssi soi hempeänä minun korvissani, mutta hänelle musiikki on vesiputouksen kuohua,
murskaava pauhu vyöryy hänen huoneeseensa."