Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Čuođi ja okta čáppa – Sata ja yksi kaunista

Teema
6.2.2019

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Sata ja yksi kaunista -artikkelin kansikuva

Sata+1 kaunista -kokonaisuus sai alkunsa Suomen itsenäisyyden ja Norjan Trondheimissa pidetyn ensimmäisen saamelaiskonferenssin 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana 2017. Se esittelee valikoiman ennen kaikkea Suomen puolen saamelaisen kirjallisuuden historiaa.

Saamelainen kaunokirjallisuus
 – Sámi čáppagirjjálašvuohta

 

Suullinen perinne, muisteluksia, ensimmäiset aapiset
Njálmmálaš árbevierru, muitalusat, vuosttaš áppesat

Ennen saamelaisten itse kirjoittamia teoksia on ilmestynyt joukko teoksia, jotka sisältävät saamelaisten kertomia ja luomia tarinoita, muisteluksia, runoja ja joikuja. Ensimmäiset saamenkieliset aapiset ja koulukirjat sisältävät myös saamelaisia kaunokirjallisia tekstejä ja runoja.

Ovdal sápmelaččaid ieš čállan girjjiid, lea almmostuvvan joavku girjjiid, dat sisdollet sápmelaš máidnasiid, muitalusaid, divttaid ja luđiid. Vuosttaš sámegiel áppesat ja skuvlagirjjit sisdollet maid sápmelaš čáppagirjjálašvuođa teavsttaid ja divttaid.

 

Olaus Sirman runot Schefferuksen Lapponiassa 1673
Olaus Sirma divttat Schefferusa girjjis Lapponia 1673

Olaus Sirma tallensi muistiin saamelaisten joikuja. Kaksi näistä joiuista, Morsianjoiku ja Kulnasadž vaatimeni, ilmestyivät saamenkielisinä ja latinaksi runoina Johannes Schefferuksen Lapponia-kirjassa, joka julkaistiin Frankfurtissa 1673. 



Olaus Sirma čálii bajás sápmelaččaid luđiid. Guokte dáin luđiin, Mårse faurog ja Kulnasadž vaatimeni, almmustuvve sámegillii ja láhtengillii diktan Johannes Schefferus Lapponia –girjjis, mii almmustahttojuvvui Frankfurtas  jagis 1673.

Olaus Matinpoika Sirma (n. 1655 Orajärvi, Sodankylä – 1719 Enontekiö) oli saamelainen pappi ja runoilija. Hän oli ensimmäinen yliopistokoulutuksen saanut saamelainen. Sirma tunnettiin myös nimellä Herra Vuolevi.

Olaus Sirma (s. 1655 Orajärvi, Soađegilli – 1719 Eanodat) lei sápmelaš báhppa ja diktačálli. Son lei vuosttaš sápmelaš geas lei universitehta oahppu. Sirma dovdet maid namain Herra Vuolevi.

 

Anteckningar under min vistelse i Lappmarken 1906, Jakob Fellman
Muituimerkemat mu galledeamis Lappamarkenis 1906, Jakob Fellman

Jakob Fellman (1795-1875) oli suomalainen pappi, Lapin ja Venäjän tutkija ja saamelaisten kansanperinteen kerääjä. Hän myös kokosi ensimmäisen (Suomen alueella puhuttujen murteiden) saamenkielisen aapisen.

Jakob Fellman (1795-1875) lei suopmelaš báhppa, Lappi ja Ruošša dutki ja sápmelaččaid álbmotárbevieru čoaggi. Fellman čokkii vuosttamužžan (Suoma guovllus hubmojuvvon suopmaniid) sámegielat áppesa.

4-osaisesta Anteckningar-kirjasarjasta on suomennettu teos Poimintoja muistiinpanoista Lapissa (1980). Osa 2 sisältää saamelaisten suullista kertomaperinnettä, kertomuksia ja joikutekstejä.
Kirjasarja on Fellmanin pojan Isak Fellmanin omakustanteena julkaisema.

4-oasat Anteckningar- girjeráiddus leat suomagillii jorgalan girjji Poimintoja muistiinpanoista Lapissa (1980). Oassi 2 sisttisdoallá sápmelaččaid njálmmálaš muitalanárbevieru, muitalusaid ja luohteteavsttaid.
Girjeráidu lea Fellmana bártni Isak Fellmana iešgoasttidan.

 

Kertomus saamelaisista WSOY 1979, Johan Turi. Suomentanut / Jorgalan Samuli Aikio
Muitalus sámiid birra 1910, Johan Turi

Muitalus sámiid birra -teoksen katsotaan olevan ensimmäinen saamelaisen itsensä kirjoittama saamenkielinen teos. Se kertoo saamelaisten alkuperästä, uskomuksista, tavoista ja kuvaa 1900-luvun alun porosaamelaisten elämää. Turi on itse kuvittanut teoksen naivistisin poroaiheisin piirroksin. 


Muitalus sámiid birra -girjji atnet leat vuosttaš sápmelačča iežas čállán sámegiel girji. Girji muitala sápmelaččaid historjjás, jáhkuin, vieruin ja govvida 1900-logu álggu boazosápmelaš eallima. Turi ieš lea sárgon naivisttalaš boazofáttát govaid girjái.


Johan Turi syntyi 12.3.1853 Kautokeinossa Norjassa ja kuoli 1936 Jukkasjärvellä Ruotsissa. Turi yritti aluksi kirjoittaa suomeksi, mutta valitsi äidinkielensä jota ei ollut oppinut kirjoittamaan. Turia kannusti kirjoittamaan saamen kielellä tanskalainen kansatieteilijä ja kirjailija Emilie Demant. Hän vietti aikaa Turin luona, julkaisi Turin kirjoja ja kutsui tämän Tanskaan kirjailijakiertueelle. 


Johan Turi riegádii 12.3.1853 Guovdageainnus Norggas ja jámii 1936 Čohkkirásas Ruoŧas. Turi geahččalii álggos čállit suomagillii, muhto de goitge válljii čállit iežas eatnigillii, man ii lean goassige oahppan čállit. Dánskalaš álbmotdiehtaga dutki ja girječálli Emilie Demant roahkasmahttii Turi čállit sámegillii. Demant orui Turi luhtte ja almmustahtii Turi girjjiid, ja bovdii su Dánmárkui girječálliidturneai.

 

Inarinlappalaista kansantietoutta 1917, A.V. Koskimiehen ja T.I. Itkosen keräämiä tarinoita
Anár-lappalaš (-sápmelaš) álbmotdiehtaga 1917, A.V. Koskimies ja T.I. Itkonen čoaggán muitalusat

Toivo Immanuel Itkonen (20.1.1891– 5.12.1968) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnetaan erityisesti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkijana. Hän teki yhdeksän tutkimusmatkaa Lappiin ja kirjoitti useita teoksia saamelaisista.


Toivo Immanuel Itkonen (20.1.1891-5.12.1968) lei suopmelaš giella- ja álbmotdiehtaga dutki. Itkosa dovdet erenomážit sámegiela ja sámekultuvrra dutkin. Son dagai ovcci dutkanmátkki Davvi-Supmii, Lappii ja čálii máŋggaid girjjiid sápmelaččaid birra.

 

Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja 1931, Tuomo Itkosen keräämiä tarinoita
Nuortalaš – ja guoladatlappálaš (sápmelaš) máidnasat, Tuomo Itkonen čoaggán muitalusat

Tuomo Antero Itkonen (30.11.1894-16.9.1984) oli Inarin kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija. Hän on kirjoittanut useita tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, ja saamen kielen aapisen.



Kansikuva: koltan- ja kuolanlappaisia satuja

Tuomo Antero Itkonen (30.11.1894-16.9.1984) lei Anára girkohearrá. Sápmelaš risttalaš álbmotallaskuvlla rektor, historjádutki ja girječálli. Itkonen lea čállán máŋggaid diehto- ja čáppagirjjálašvuođa girjjiid, sihke sámegielat áppesa.

 

Lapinkielinen aapinen 1934, Tuomo Itkonen
Samikiel abis, Tuomo Itkonen

Tässä aapisessa julkaistiin ensimmäistä kertaa Hans Aslak Guttormin runo Saamen kieli, kultakieli.



Dan áppesis Almmustahttojuvvui vuosttaš háve H.A. Guttorma, Oahptii-Hansa, dikta Eatnigiella, gollegiella.

 

A. Andelinin utsjoenlappalainen satu- ja sananlaskukeräelmä 1947, Andelinin keräämiä ja Erkki itkosen kääntämiä satuja ja sananlaskuja
Andelina ohcejoga lappalaš (sápmelaš) máinnas- ja sátnevádjasiid čoakkáldat, Andelina čoaggin ja Erkki Itkonen jorgalan máidnasat ja sátnevádjasat

Anders Andelin (1854–1859) toimi Utsjoella kirkkoherrana ja laati mm. saamen kielen sanakirjan (noin 16 000 sanaa). 



Anders Andelin (1854–1859) barggai Ohcejogas girkohearrán ja čálii ee. sámegiela sátnegirjji (sullii 16 000 sáni).

 

Foréts de la lune : légends lapones-scoltes 1950
Suomentanut/ suomagillii jorgalan Sinikka Kallio-Visapää: Kuun metsä : kolttalappalaisten tarinoita 1954
Mánu meahcci : nuortalašlappalaš máidnasat 1954
Kolttasaameksi / nuortalašgillii jorgalan Vassi Semenoja: Mannu meä´cc : suõ´nn' jel saa´mi mainnâz 2009

Kuun metsä sisältää 15 kolttasaamelaista tarinaa, jotka kirjoittajalle kertoi Kaisa Gauriloff. Teos on alun perin kirjoitettu ranskaksi, mutta käännetty lukuisille kielille, viimeisimpänä koltansaameksi. Crottetin ja Gauriloffin tarinasta on tehty dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa (2016).


Kuun metsä girjjis leat  15 nuortalašgielat muitalusa, maid Kaisa Gauriloff lea muitalan. Girji lea álgoálggus čállojuvvon fránskkagillii, muhto de maŋŋeleappos jorgaluvvon máŋggaid gielaide ja dál maŋimužžan maid nuortalašgillii. Crottetin ja Gauriloffa máidnasis lea dahkkon dokumeantafilbma Kuun metsän Kaisa (2016).

Robert Crottet (1908-1987) matkusti 1930-luvulla Petsamoon kolttien luo, missä viipyi pitkiä aikoja ja minne yhä uudestaan palasi. Kaisa Gauriloff (1884-1980) oli Crottetin tärkein informantti, hän kertoi Kuun metsä -kirjassa olevat tarinat. 


Robert Crottet (1908-1987) mátkkoštii 1930-logus Beahcámii nuortalaččaid lusa, gos son ádjánii guhkes áiggiid ja gosa son álohii máhccái ruovttoluotta. Kaisa Gauriloff (1884-1980) lei Crottetta deháleamos informánta, daningo son lea muitalan Kuun metsä- girjji muitalusaid.

 

Samekiela kiellaoahpa 1950, Antti Outakoski

Antti Outakoski (Niittyvuopio, 1883-1950) julkaisi saamen kielen kieliopin vuonna 1950. Kannessa lukee: ”Ei sinua voita vihollinen, jos vain varjelet kultakieltä.”


Samekiela kiellaohpa -kansikuva

Antti Outakoski (Niittyvuopio, 1883-1950)  almmustahtii sámegiela giellaoahpa jagis 1950. Bearpmas čuožžu: ”Eai tu vuoihte vašalačat, juos fal kahtet kollegielad.”

 

Muitalusat 1958, Lars Hætta ja Anders Bær

Lars Hætta ja Anders Bær kirjoittivat Muitalusat-teoksen tekstit vuoden 1852 Kautokeinon kapinan jälkeisinä vuosina vankilassa. Tekstit julkaistiin vasta heidän kuolemansa jälkeen 1958, ja uusi painos uudella kirjoitusasulla 1982. Pekka Sammallahden suomennos Usko ja elämä julkaistiin 1993. 



Muitalusat-kansikuva

Lars Hætta ja Anders Bær čáliiga Muitalusat- girjji teavsttaid jagi 1852 Guovdageainnu stuimmi maŋŋel, go čohkkáiga fáŋgalis. Teavsttat almmustahttojuvvojedje easka go Hætta ja Bær leigga jápmán, jagis 1958. Ođđa preanttus ođđa ortografiijain almmustuvai 1982. Pekka Sammallahti suomagielat jorgalus almmustuvai namain Usko ja elämä jagis 1993.

 

Lappalaisten satuja ja tarinoita 1966, Pedar Jalvi
Sabmelažžai maidnasak jâ muihtalusak, Pedar Jalvi

Perinteisiä saamelaisia tarinoita ja satuja, samoissa kansissa sekä pohjoissaameksi että suomeksi. Julkaistu vuosia Jalvin kuoleman jälkeen, hänen käsikirjoitustensa pohjalta.



Árbevirolaš sápmelaš máidnasat ja muitalusat, seamma girjjis sihke davvisámegillii ja suomagillii. Girji almmustuvai easka máŋggaid jagiid maŋŋel Pedar Jalvi jápmima. Girji lea čállojuvvon su giehtačállosiid vuođul.

Pedar Jalvi:

Suomen ensimmäinen saamenkielinen kirjailija syntyi Utsjoen Outakoskella 10.4.1888 ja kuoli Inarissa 8.8.1916. Piera Klemetinpoika Helander, Lemehaš-Biehtár, käytti myös suomalaista nimeä Pekka Pohjansäde. Valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1915, keräsi ja käänsi kansanperinnettä, kirjoitti suomeksi saamelaisesta elämänmuodosta ja kulttuurista, loi saamenkielisen kaunokirjallisuuden.

Jalvin teksteistä ilmestyi professori Vuokko Hirvosen ja kääntäjä-kustantaja Kaija Anttosen kokoama suomennos Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita 2017 (Kieletär).


Suoma vuosttaš sámegielat girječálli riegádii Ohcejoga Vuovdaguoikkas 10.4.1888 ja jámii Anáris 8.8.1016. Piera Lemeha bárdni, Lemeháš- Biehtár anii maid suomagielat namas Pekka Pohjansäde. Jalvi válbmanii oahpaheaddjin Jyväskylän semináras jagis 1915. Jalvi čokkii ja jorgalii sápmelaš álbmotárbevieru sihke čálii suomagillii sápmelaš eallima ja kultuvrra birra. Su čállosiin riegádii sámi čáppagirjjálašvuohta.

Jalvi teavsttain almmustahtiiga professor Vuokko Hirvonen ja jorgaleaddji - almmustahtti Kaija Anttonen suomagielat girjji Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita 2017 (Kieletär).

 

Abbes 1968, Siiri Magga-Miettunen

Opettaja-kirjailija Siiri Magga-Miettunen (s. 1941) julkaisi pohjoissaamenkielen aapisen "Abbes" 1968. Hänellä on ollut kirjoituksia sanomalehdissä ja Sabmelas-lehdessä 1960-luvulta alkaen. Suosittu Siirin kirja (2002) ja sen jatko-osat kertovat elämästä Inarin Kutturussa. Saamelainen tarinaperinne välittyy elävästi hänen kirjoissaan.

Abbes-kansikuva

Oahpaheaddji – girječálli Siiri Magga-Miettunen (r. 1941) almmustahtii davvisámegielat áppesa "Abbes" jagis 1968. Magga-Miettusis leat leamašan čállosat áviissain ja Sápmelaš-bláđis juo 1960-logu rájes. Bivnnut Siiri girji (2002) ja dán joatkkaoasit muitalit eallimis Guhttoris. Sápmelaš muitalanárbevierru boahtán bures ovdan su girjjiin.

 

Katkelmia lappalaisten mytologiasta 1994, Lars Levi Laestadius, toimittanut Nilla Outakoski
Muitalusbihtážat lappalaččaid (sápmelaččaid) mytologiijas 1994, Lars Levi Laestadius, doaimmahan Nilla Outakoski

Lars Levi Laestadius (1800-1861) kirkkoherra, herättäjä, tiedemies ja tietokirjailija pohjoisesta Ruotsista. Hän toimi suomeksi, saameksi ja ruotsiksi. Laestadius kirjoitti mytologiasta laajan kirjallisen, omakohtaisen tietovaraston ja tuntemuksen pohjalta. Teoksesta on ilmestynyt useita, myös tieteellisesti kommentoituja painoksia.


Lars Levi Laestadius (1800-1861) girkohearrá, sárdnideaddji, ja diehtogirječálli Davvi-Ruoŧas. Laestadius barggai suoma-, sáme- ja ruoŧagillii. Son čálii mytologiia birra viiddes girjjálaš diehtogáldu, mii vuođđuduvai  su iežas vásáhusaide ja dovdduide. Girjjis leat almmustahttán máŋggaid prentehusaid, mat leat maiddái dieđalaččat kommenterejuvvon.

Katkelmia-teos “sitoo luontevasti hänen ajatusmaailmansa saamelaispohjaan, ja hän puolustaa omaa kansaansa monta kertaa väkevästi vääriä syytöksiä vastaan ja varsin usein kärkevästikin. Periferiakulttuurin pojan ilmaisuskaala tuntee etupäässä vain äärimmäisilmaisut eikä sovittele. Jälki on siis rosoista mutta nerokkaan tietävää. Käännettävä teksti on ollut monilta aineksiltaan suorastaan ärsyttävän radikaalia ja kirjoittaja-herättäjän luonnetta syvästi luotaava, paljon enemmän kuin hartausaineisto.”

Katkelmia-girji “Čatná lunddolaččat su jurddašanmálle sápmelašvuhtii ja son máŋgii garrasit bealušta iežas álbmoga vearu sivahemiid vuostá ja dávjá dahká dan bastilis sániiguin. Periferiijakultuvrra bártni sátneriggodahkii orrot heiveme duššebeare garra ja njulges sánit, ovdalgo soabadalli ja litna sánážat. Čállinvuohki lea oalle roavis, muhto dihtui vuođđuduvvi. Teaksta, man lea galgan jorgalit, lea dávjá leamašan suhttadahtti adikála ja girječálli-sárdnideaddji luonddu mielde čállojuvvon. Teaksta lea eanetgo maid sártniide čágalii.”

 

Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni 2003

Saamelaisen tarinan Päivän pojasta kirjoitti alunperin muistiin pappi Anders Fjellner Ruotsissa

Sápmelačča muitalus Beaivvi bártni birra, man álgoálggus čálii muitui ruoŧŧelaš báhppa Anders Fjellner.

Sami son of the sun -kansikuva

Harald Gaski (s.1955) on Norjan saamelainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija. Hän on kotoisin Tenon kunnasta Pohjois-Norjasta, ja on kirjallisuuden professorina Tromssan yliopistossa. Useita kirjoituksia ja julkaisuja saamelaisesta kirjallisuudesta. 



Harald Gaski (s.1955) lea Norgga beale sápmelaš girječálli ja girjjálašvuođa dutki. Son lea eret Deanu gielddas, Davvi-Norggas ja bargá girjjálašvuođa professoran Romssa universiteahtas. Son lea almmustahtán máŋggaid čállosiid ja artihkkaliid sápmelaš girjjálašvuođa birra.

 

Čovčjäävrist Kaamâsân 1996, Ilmari Mattus

Syysjärveltä Kaamaseen. Muisteluksia inarinsaameksi ja suomeksi. 1996

Čakčajávrris Gápmasii. Muitalusat anáráš- ja suomagillii 1996

Niilo Ilmari Mattus (Uccpárnáá Vuoli Ilmar) on syntynyt 1945 evakkomatkalla Ylivieskassa. Hän asuu Inarissa. Hän on tehnyt töitä inarinsaamen eteen Anarâškielâ servin perustajajäsenenä ja toimittamalla yhdistyksen Anarâš-lehteä vuodesta 1988 lähtien. Lisäksi hän on kirjoittanut ja toimittanut useita inarinsaamenkielisiä kirjoja.
Yhdessä Matti Morottajan kanssa hän on toimittanut novellikokoelman Kyelisieidi maccâm já eres novelleh joka ilmestyi 2005.

Niilo Ilmari Mattus (Uccpárnáá Vuoli Ilmar) lea riegádan 1945 eváhkkomátkkis Ylivieskas. Mattus orru Anáris. Mattus lea bargan anárašgiela ovdii Anarâškielâ searvvi vuođđudanláhttun. Mattus lea doaimmahan searvvi  Anarâš-bláđi jagi 1988 rájes. Mattus lea čállán ja doaimmahan máŋggaid anárašgielat girjjiid.
Ovttas Matti Morottajain soai leaba doaimmahan noveallačoakkáldaga Kyelisieidi maccâm já eres novelleh, mii almmustuvai jagis 2005.

 

Anarâš

Inarinsaamenkielinen aikakauslehti Anarâš on ilmestynyt vuodesta 1987. Sitä julkaisee inarinsaamenkielen yhdistys Anarâškiela seervi. Lehdessä julkaistaan paljon kaunokirjallisia kirjoituksia ja yhdistys kustantaa myös inarinsaamenkielisiä julkaisuja.
Yhdistys ylläpitää verkkosivustoa
http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/kulttuuri.html

Anárašgielat bláđđi Anarâš lea almmustuvvan jagi 1987 rájes. Dán almmustahttá anárašgielat searvi Anarâškiela seervi. Bláđis leat ollu čáppagirjjálašvuođa čállosat, ja searvi maid buvttada anárašgielat artihkkaliid.
Searvvis lea iežas neahttasiidu
http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/kulttuuri.html

 

Tuõddri Pee’rel (suom. Tunturien helmet)

Kolttakulttuurisäätiön julkaisema aikakauslehti koltansaameksi ja suomeksi. Ilmestynyt vuodesta 2013.  
Värikäs lehti antaa elävän kuvan Euroopan pienimmästä alkuperäiskansasta, sen perinteestä ja nykypäivän elämästä Sevettijärvellä, Nellimissä ja muualla Suomessa.
Kolttakulttuurisäätiö pitää yllä verkkosivustoa kolttien historiasta ja nykypäivästä: https://www.kolttasaamelaiset.fi/

Nuortalaškulturfoanda almmustahttin bláđđi lea nuortalaš- ja suomagillii. Bláđđi  lea almmustuvvan jagi 2013 rájes.
Ivdnás bláđđi addá  ealli gova Eurohpá unnimus álgoálbmogis, dán árbevieruin ja dán beaivve eallimis Čeavetjávrris, Njellimis ja eará sajiin Suomas. 
Nuortalaškulturfoanddas lea iežas neahttasiidu nuortalaččaid historjjá ja dán beaivve eallima birra:
 https://www.kolttasaamelaiset.fi/

 

Irene Piippola