Kirjauutuuksia – syksy 2025

Syksyn uutuuskirjoja on nyt ennakkoesittelyssä Kirjasammossa. Teosten kuvaukset ovat lainauksia kustantajien esittelyteksteistä. Voit katsoa Sivupiiristä vinkit kevään lasten- ja nuortenkirjoista.

Suomenkieliset romaanit

Laura Gustafsson: Lihakirja (WSOY), elokuu

 

”Jänis johdattaa lukijan Danten Helvettiin ja takaisin, matkalle, jossa tutkitaan valheiden juuria, koston historiaa ja rajojen rikkomisen seurauksia. Romaanissa mies ja nainen kertovat tarinoita siitä, mitä heidän välillään tapahtui. Ketä pitäisi uskoa?”

Susanna Hast: Toivottomuus (S&S), syyskuu

”Aikuinen tytär makaa tyhjässä kylpyammeessa. Hän on soittanut äidilleen ja toivottanut hyvää äitienpäivää. Heidän suhteensa on kuin kilpailu, jonka voittaja ei koskaan osoita tarvitsevansa toista. Soittamalla tytär on myöntänyt häviönsä.”

Annina Holmberg: Häpeämättömät – Annabel Lee (Siltala), syyskuu

”Häpeämättömät on romaanisarja neljästä naisesta ja heidän ystävyydestään viidenkymmenen vuoden ajalta 1970–2020-lukujen Suomessa. Ensimmäisessä osassa Annabel Lee, Lolita, Lara ja Angelika kasvavat tytöistä naisiksi yhteiskunnassa, jossa on tiukat rajat, mutta kehno valvonta.”

Olli-Pekka Jauhiainen: Sukupuut (Atena), syyskuu

”Junan ikkunassa vilisee loputon metsä, kun aikuinen poika matkustaa kotipaikkakunnalle isän pyynnöstä. Kaupunkilaistuneen pojan on tutustuttava perintömetsään ja otettava moottorisaha omaan käteensä.”

Jari Järvelä: Raiteet (Tammi), syyskuu

”Vanhempansa menettäneet Ilmar ja Amanda pelastautuvat nälkäkuolemalta radanrakentajiksi vuonna 1868. Puoli vuosisataa myöhemmin Suomessa on sisällissota, ja samoja raiteita matkaa panssarijunassa vallankumouksen vimmaa täynnä Kuutamo, nälkäradan rakentajan tyttärentytär.”

Elina Kahla: Gulagin viisas (Into), elokuu

”Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jumalasta. Hänet opittiin tuntemaan Gulagin Leonardo da Vincina.”

Samuli Knuuti: Kuviot, joita kadut eivät tiedä tekevänsä (WSOY), syykuu

”Tapahtumahetki on lähitulevaisuus, ja kello on viisi sekuntia vaille keskiyö. Maailma on kiistatta suistumassa kohti loppuaan, mutta Klaus Pettymyksellä menee ihan hyvin: hänen juuri ilmestyvästä viidennestä romaanistaan on kehkeytymässä maailmanlaajuinen myyntimenestys.”

Jyrki Lehtola: Täällä pohjan tähden (Siltala), syyskuu

”Kokki, joka haluaa olla kuolemansairas yleisintellektuelli. Ammatikseen itsetuhoista teiniä esittävä 45-vuotias nainen. Pariskunta, josta hölinä teki rikkaita. Kaksi vanhusta.”

Satu Manninen: Kaktuksen hedelmät (Gummerus), syyskuu

”Nuori nainen työskentelee hotellisiivoojana ja haaveilee kuvataiteilijan urasta. Öisin hän pakenee kaupungin klubeille, jotka kietoutuvat hänen kokemukseensa trooppisen viidakon lailla. Samalla nainen etsii juuriaan, sillä hän ei ole koskaan tavannut meksikolaista isäänsä. Hän suhtautuu pakkomielteisesti esikuvaansa Frida Kahloon, jonka elämäntarinaa hän seuraa kuvitelmissaan.”

Anne Moilanen: Uhma (Johnny Kniga), elokuu

”Maria on elämänsä käännekohdassa. Takana on avioero ja edessä jopa vielä kipeämpi ero rakastajasta. Hän iloitsee vapaudesta, kauniista kodista ja pärjäämisestä arjessa lasten kanssa, mutta joka toinen viikko hän kohtaa yksinäisyyden, joka on erilaista kuin ennen avioliittoa.”

Marjo Niemi: Pienen budjetin sotaelokuva (Teos), elokuu

”Kertoja palaa lapsuudenmaisemiinsa hiipuneelle pienelle tehdaspaikkakunnalle. Menneisyyden loistosta on jäljellä baari ja marketti. Vanhemmat ovat poissa ja velikin kadonnut, kukaan ei ole odottamassa kertojaa vanhaan kotiinsa. Silti hän ei ole yksin. Joku tai jokin vahtaa häntä tässä linnoituksessa, ja aikuinen ja lapsi ovat vaarassa sekoittua liiankin elävien muistojen tulituksessa.”

Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja (Kosmos), lokakuu

”Jo lapsena Ester harjoittelee vanhempiensa lihakaupan ulkopuolella: hän työntää vauvanuken mekkonsa alle, vaappuu ja ponnistaa, kunnes nukke kolahtaa hämmentyneiden asiakkaiden eteen asvaltille. Myöhemmin Esterin elämään astuu Keinosiementäjä, mutta lasta ei vain kuulu."

Marisha Rasi-Koskinen: Kesuura (S&S), elokuu

”Hylätyllä rautatieasemalla ei ole käynyt ketään vuosikymmeniin. Kaukaisuudessa häämöttää tuntureita, eikä aurinko koskaan laske. Ulos on vaarallista mennä. Androidi QED ei tiedä, miksi on asemalla. Hän tietää vain, että ihminen on tuonut hänet sinne. Pakenevatko he vai etsivätkö he jotakin?”

Tiina Tuppurainen: Jossain on aina San Francisco (Avain), elokuu

”Emmi matkustaa San Franciscoon tätinsä Airan kanssa, joka on juuri tullut jätetyksi. Ehkä kaupunki saisi Airan muistamaan nuoruutensa tulenpalavana aktivistina, joka aina unelmoi matkasta maailman homopääkaupunkiin. Myös Emmin oma elämä on ajautunut solmuun. Miksi hän on aina toteuttanut jonkun toisen toiveita?”

Käännetyt romaanit ja novellit

Viktor Jerofejev: Suuri Gopnik (Siltala, suom. Pauli Tapio), elokuu

”Suuri Gopnik kuvaa Putinin valtaannousun omintakeisella sekoituksella historiaa, omaelämäkerrallisia tarinoita, esseistisiä pohdintoja ja fantasmagoriaa. Jerofejevin kuriton kerronta liikkuu luontevasti alatyylistä korkeakirjallisuuteen ja Leningradin lähiöistä Pariisin diplomaattipiireihin.”

Mieko Kawakami: Kaikki rakastavaiset yössä (Tammi, suom. Markus Juslin), lokakuu

”Fuyuko on 34-vuotias kustannusalan freelancer, joka asuu Tokiossa yksin, hiljaisten rutiiniensa ja eristäytyneisyytensä vankina. Hänen ainoa merkityksellinen ihmissuhteensa on työtoveruus Hijiri-kollegan kanssa ja harrastuksensa päämäärätön kävely Tokion öisillä kaduilla. Kun Fuyuko tapaa sattumalta miehen, joka näkee hänen paksun suojakuorensa läpi, ankarat rutiinit saavat särön.”

Jevhenija Kuznjetsova: Niin kauan kuin on elämää (Aula, suom. Eero Balk), lokakuu

”Kun talvi peittää maan hyisellä peitollaan, elämä ei pysähdy – se muuttuu. Seppeleiden loiste valaisee sodan aikaa elävän Dnipron kaupungin läheisen kylän pimeät talot, ja sydämet jatkavat rakkauden etsimistä synkkinäkin aikoina. Eletään ensimmäistä sotavuodenvaihdetta.”

Ito Ogawa: Paperikauppa Tsubaki (Kirjapaja, suom. Raisa Porrasmaa), lokakuu

”Nuori Hatoko palaa kotikaupunkiinsa Kamakuraan ja alkaa pyörittää isoäidiltään perimäänsä pientä paperipuotia. Samalla hän ottaa hoitaakseen suvussaan kulkeneen roolin kaupungin virallisena kalligrafina.”

Kate Thompson: Kiellettyjen kirjojen lukupiiri (Bazar, suom. Tuulia Tipa), elokuu

”Jerseyn saari vuonna 1943. Saksalaiset ovat miehittäneet saaren ja asukkaat elävät pelon vallassa. Kaikki yhteydenpito ulkomaailmaan on kielletty: radion omistaminen on rikos, kirjeet eivät kulje ja ainoa sallittu sanomalehti on saksalaisten oma propagandajulkaisu. Kirjastonhoitaja Gracen ja hänen parhaan ystävänsä Beatricen arki on tasapainoilua arkisen vastarinnan ja miehittäjän vaatimuksiin alistumisen välillä.”

Lina Wolff: Lihan aika (Otava, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom), syyskuu

”Ruotsalainen kirjailija matkustaa Madridiin työskentelemään. Nainen tapaa baarissa miehen, jolla on poikkeuksellinen tarina kerrottavanaan. Vastineeksi naisen majapaikassa piileskelystä mies on valmis kertomaan koko hämmästyttävän kertomuksensa.”

Axel Åhman: Rääppöö (S&S, suom. Katriina Huttunen), lokakuu

“Hupaisien ja lämminhenkisten kertomusten keskiössä ovat arkiset hetket ja sattumukset, joissa ääneenlausumattomat sosiaaliset koodit tulevat näkyviksi. Pienet tarinat kertovat myös siitä, millainen oikean miehen pitäisi olla ja millainen ei ainakaan saisi olla. On käyttäydyttävä oikein, olkoon sitten uimahallin saunassa, huoltoasemalla tai hiihtoladulla.”

Runot

Olli Heikkonen: Hallitut vallat (Teos), syyskuu

””Hanko, Ino ja Russarö.” Neuvottelupöydässä lausutuilla sanoilla hamutaan tilaa. Lopulta ne piirtyvät rajoina ihmisten mieliin ja pirstovat maata. Kokonaiset valtakunnat päättyvät ääriviivoihin, jotka on selvästi merkitty kartalle. Mutta eläimiä rajat eivät pidättele. Ne ylittävät niitä vaivattomasti kuin myyttien olennot.”

Alice Oswald: Ei-kukaan (Poesia, suom. Tommi Nuopponen), syyskuu

”Nyt aiheena on Odysseian sisältämiä veden, harhailun ja muutoksen aaltoiluja. Ei-kukaan on kirjan mittainen hypnoottinen runo, jolla Oswald on vakiinnuttanut asemansa Iso-Britannian merkittävimpänä nykyrunoilijana.”

Aura Siltala: Kyborgikesä (Poesia), elokuu

”Kyborgikesä on Aura Siltalan esikoisteos. Se ammentaa speedrun-videoista ja Tumblr-puheesta. Kieli on nopeaa ja hehkuvaa. Se näyttää miten keho tunnistaa ja muuntelee itseään virtuaalisissa tiloissa, aivan kuten peleissä on aina mahdollista pelata väärin, toisin, kiinnostavammin.”

Taneli Viljanen: Glitterneste (Poesia), elokuu

”Glitterneste on moniin suuntiin valuva, liukuva ja ryöppyävä hybridisen moniaineksinen tekstikudos. Sen sisällä aika liplattaa ja aistit sulautuvat yhteen, kieli näyttäytyy ennenkokemattomina valoheijastusmuotoina, käsitteellinen ja kaikkea käsitteellistä pakeneva ajattelu liikkuvat yhdessä kuin tanssivat kehot.”

Esseet

Sinikka Vuola & Tommi Melender: Romaanihenkilön elämä (WSOY), marraskuu

”Sinikka Vuola ja Tommi Melender tarkastelevat esseeteoksessaan henkilöhahmoja ja niiden merkitystä romaanien maailman ja merkitysten luomisessa. Vuoropuhelun muotoon kirjoitetuissa esseissä he lähestyvät aihepiiriä sekä tekijän että lukijan näkökulmasta.”

Dekkarit ja jännitys

Camilla Grebe: Pimeyden polut (Gummerus, suom. Markus Myllyoja), lokakuu

”15-vuotiaan Myran sisko on kadonnut vuosi sitten jäljettömiin. Kaikki ovat varmoja siitä, että Ellalle on tapahtunut jotain kauheaa, mutta Myra kieltäytyy uskomasta sitä. Hän päättää seurata siskonsa jalanjälkiä ja liftaa totuuden perässä kotoa Storforsasta Tukholmaan.”

Helena Immonen: Horros (Docendo), elokuu

”Antto Havu ei ole toipunut kadettikoulussa tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka seurauksena hänen ystävänsä kuoli. Opinnot kesken jättänyt, pikavippikierteeseen ajautunut Antto saa työtarjouksen kansainvälisestä turvallisuusalan yrityksestä Pinewood Securitysta. Uudessa työssään hän näkee vahingossa toisen henkilön työkomennuksen, joka sisältää tietoja kiinalaisesta tekoälytutkijasta.”

Tuire Malmstedt: Lintusielu (Aula), elokuu

”Nelostielle ilmestyy yksinäinen valkeassa yöpaidassa harhaileva ja täysin mykkä tyttö. Seuraavien päivien aikana Jyväskylän seudulla löydetään muitakin yksin kulkevia lapsia, jotka eivät osaa kertoa, mistä he ovat tulleet. Keitä he ovat? Miksi kukaan ei kaipaa heitä?”

Arttu Tuominen: Alec (Otava), elokuu

”1990-luvun lamavuosina itärajan takaa virtaa Suomeen laittomia bisneksiä. Suomen alueella käydään huumesotaa, jossa ihmishenki ei ole minkään arvoinen. Sallan kyläyhteisön elämä järkkyy, kun syrjäisellä maatilalla ammutaan toistakymmentä juhlijaa. Surmia todistava 14-vuotias Liina joutuu aikuistumaan nopeasti järjettömän väkivallan tunkeutuessa lapsuuden maailmaan.”

Spekulatiivinen fiktio

Katariina Heikkilä: Merenkirkas, nummenhämärä (Osuuskumma), syyskuu

”Aatelistyttö Saissa haaveilee lääkärin urasta. Tallipiika Ninka joutuu piilottelemaan taikavoimiaan. Kahdesta orpotytöstä tulee parhaita ystäviä Kahden tuulen kartanon idyllisessä rauhassa. Jännitteet yläluokan ja alkuperäisväestön välillä kasvavat. Pian sota työntää ystävät eri puolille rintamalinjaa. Vaikka sota joskus päättyisi, voiko kukaan enää palata entiseen?”

Emmi Itäranta: Lumenlaulaja (Teos), elokuu

”Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus.”

Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu (Otava), syyskuu

”Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.”

Sarjakuva

Juliana Hyrri: Lellikki (WSOY), syyskuu

”Lellikki on Juliana Hyrrin omista kokemuksista ammentava kertomus yksinäisestä haaveilijatytöstä, joka keksii kyseenalaisiakin keinoja arjesta ja ihmissuhteista selviämiseen. Se on tarina lasten elämästä, jossa kiusaaminen on usein salakavalaa.”

Tietokirjat

Topias Haikala: Kielet ennen meitä (SKS), elokuu

”Milloin saame, suomi ja ruotsi saapuivat nykyisen Suomen alueelle? Millaisia kieliä täällä puhuttiin niitä ennen? Minkälaisia kieliä olivat kantaurali ja kantaindoeurooppa, ja miksi juuri niiden tytärkieliä jutellaan tänä päivänä Helsingissä, Iniössä ja Utsjoella? Miksi suomessa on valtavasti ikivanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja?”

Jukka Korpela: Länsimaisuuden historia (Gaudeamus), syyskuu

”Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja vapaa tiede ovat kriisissä ja uhattuina ympäri maailmaa. Kansalliset edut ja autoritaarinen voimapolitiikka ajavat monenkeskisen sopimusjärjestelmän ohi. Mistä kehityksessä on kyse?”

Aki Ollikainen: Tattarisuon noitapiiri (Like), lokakuu

”Suomea kuohutti 1930-luvun alussa karmiva rituaalirikos. Tattarisuon lähteestä löytyi naisen pää, yhdeksän kättä, yhdeksän jalkaa ja 12 irti leikattua sormea. Jopa Scotland Yardilta pyydettiin virka-apua tapauksen selvittämisessä. Kahden vuoden kuluttua syylliseksi paljastui "Noita-Kallioksi" nimetyn näkijän johdolla toimiva kuuden hengen lahko, joka piti majaansa Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskortteleissa.”

Anthony Passeron: Tartunta (Gummerus, suom. Sampsa Peltonen), syyskuu

”Neljäkymmentä vuotta setänsä kuoleman jälkeen Anthony Passeron päätti selvittää, miksi tämän liian lyhyeksi jäänyttä elämää ympäröi suvussa kipeä hiljaisuus. Esiin piirtyi tarina Ranskan takamailla riehuneesta huumeongelmasta, 1980-luvulla kauhua kylväneestä viruksesta ja häpeänsä kanssa yksin jätetyistä perheistä.”

Pirkko Vekkeli: Mies, leikki ja ikävä – Ilpo Tiihonen, elämä ja runot (Avain), syyskuu

”Pirkko Vekkeli valottaa runoilija Ilpo Tiihosen elämää. Suomen tunnetuimpiin kuulunut runoilija Tiihonen (1950-2021) kirjoitti runojen ohella muun muassa lastenkirjoja, librettoja ja musikaaleja.”

Katri Viitaniemi: Kirkas ja hiljainen – Runoilija Helvi Juvosen elämä (S&S), elokuu

”Kirkas ja hiljainen on kirja Helvi Juvosen elämästä, sen ristiriidoista ja ulkopuolisuuden kokemuksesta. Se on myös kahden naisen rakkaustarina, josta todistaa Juvosen runsas kirjeenvaihto. Raha- ja terveyshuolien lisäksi kirjeissä on iloa, lämpöä, pohdintaa uskosta, leikkiä ja paljon rakkautta - siitä huolimatta, että monet kirjeistään ja osan runoistaankin Juvonen kirjoitti mielisairaaloissa.”

Listauksen kokosi kustantajien katalogeista:
Jukka Uotila / Kirjasampo

Etusivun artikkelikuva: anotherxlife / Unsplash

Kiinnostuitko? Saat tiedon uusista sisällöistämme kuukausittain tilaamalla Kirjallisuuskirjeen.