Keskustelu

Osallistu kommentointiin teossivulla.

Sivupiirin käyttäjän arvio

30.1.2015

16-vuotiaan Zoeyn on jätettävä vanha elämä taakseen ja astuttava Yön taloon, kun hänet merkitään kesken koulupäivän. Yön talo on vampyyrien sisäoppilaitos, jossa tulokkaat käyvät läpi muutokseen. Muutoksesta selviävistä tulee mahtavia ja karismaattisia vampyyreja ja jos taas ruumis vastustaa muutosta, se on yhtä suuri kuin henki pois. Zoey ei kuitenkaan ole tuikitavallinen tulokas, vaan vampyyrijumalatar Nyksin merkitsemä erityislahjakkuus. Zoeyn merkki ei ole tästä syystä tuikitavallisen tulokkaan merkki, vaan jotain aivan muuta. Tämän takia hänelle tulee vaikeuksia sopeutua uuteen elämäänsä. Helpotusta ei anna edes ex-poikaystävän lähettyvillä koettu verenhimo, joka saa Zoeyn pään pyörälle.

Viimeinkin joku päätti yhdistää vampyyrit ja Harry Potterin. Ja mitä tästä paketista saadaankaan? Vampyyrien sisäoppilaitos. Onhan se ihan kelpo idea, mutta kliseinen juoni ei kolahtanut minuun. Päähenkilö on samanlainen kuin muissa kirjoissa, täydellisempi ja ihmeellisempi kuin muut. Miksi se on näin? Olisi mukavampaa joskus lukea uutta kirjaa, jossa päähenkilö on onneton tallaaja. Se ei vaan taida olla nykymaailmassa mahdollista. Kyllä niitä hyviäkin puolia Merkitystä löytää. Kirjoitustyyli on mukavan rento ja yleensä tykkään lukea enemmän kirjoja, joissa päähenkilö itse kertoo tarinaa. Silloin kirjaan pystyy paremmin samaistua ja siitä saa enemmän irti. Tapahtumatkaan eivät mene pikakelauksena, eivätkä liian hitaasti. Vaikka pidänkin asioiden yksinkertaisesta kuvailusta paljon, tässä kirjassa olisin varmaan hypännyt sivuja yli, jos jotain huonetta olisi vaikka kuvailtu sivun verran. Luin siis koko kirjan kannesta kanteen, pienintäkään sanaa välistä jättämättä päivän sisällä. (hilija / Sivupiiri)