Puhun, että vaikenen

Runokuvakirja on veljesten Timo Pekka Asikainen (runot) ja Kari Asikainen (kuvat) toinen yhteinen julkaisu. Kirja sisältää kuvien lisäksi 91 viisirivistä, tankamuotoista runoa ja mietelmää. Runot eivät ole sisällöltään tankoja, vaikka noudattavatkin niiden rivi- ja tavusääntöjä. Runojen aiheet ulottuvat lapsuuden muistoista runoilijan tilitykseen itsestään ja maailmasta aina maailmankaikkeutta sivuaviin pohdintoihin saakka. Lukuohjeena voisi olla: mikään ei ole miltä näyttää. Kuvat on valittu Kari Asikaisen akvarellien värikokeilupapereista rajaamalla runon teemaan sopivan tuntuinen yksityiskohta, joka on sitten suurennettu sivun kokoiseksi. Valmiissa kuvissa yhdistyvät sekä sattumanvaraisuus että tietoinen valinta ja rajaus. Abstraktiin kuvitukseen päädyttiin, koska se tuntui kytkeytyvän esittävää ilmaisua luontevammin runojen henkeen ja sisältöihin. Veljesten ensimmäinen kirjahanke, pienimuotoinen Vuodenajat-julkaisu ilmestyi vuonna 2005.