Runar Schildt (1888 – 1925)

Runar Schildt oli aikansa suosituimpia proosakirjailijoista, ja hänen näytelmänsä menestyivät myös Ruotsissa. Runsaan kymmenen vuoden aikana Schildt julkaisi kahdeksan novellikokoelmaa ja kolme näytelmää.

Ulospäin Schildt vaikutti seuralliselta, mutta kärsi epävarmuudesta ja vuosien mittaan pahenevasta masennuksesta. Myös hänen isänsä Arthur oli kärsinyt syvästä masennuksesta. Isä kuoli pojan ollessa vain kaksivuotias.

Schildt oli isänsä puolelta alhaisaatelia, äidin suku oli talonpoikainen. Lapsuutensa kesät Schildt vietti isoäitinsä räätälinleski Strömbergin luona
Antinkylässä Loviisan lähellä. Siellä hän tutustui talonpoikaiselämään ja hyödynsi kokemuksiaan myöhemmin ”Räfsbackasta” kertovissa novelleissaan.

Koulunsa Schildt kävi Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi 1906. Hän opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1910. Vuonna 1915 hänet nimitettiin kirjallisuuspäälliköksi Holger Schildtin kustantamoon. Runar Schildt otti julkaistavaksi mm. Edith Södergranin ensimmäisen runokokoelman. Hän myös kirjoitti kirjallisuusarvosteluja sekä käänsi proosaa ja näytelmiä.

Schildtin ensimmäinen novellikokoelma Den Segrande Eros (Voittoisa Eros) ilmestyi 1912. Kokoelma Perdita och andra noveller (Perdita ja muita novelleja) sisältää novellin ”Den svagare” (Heikompi), jota pidetään yhtenä kirjailijan parhaimmista.

Schildt reagoi nopeasti vuoden 1918 sisällissotaan. Jo 1919 hän julkaisi kokoelman Hemkomsten (Kotiinpaluu). Siinä hän kuvaa punaisten puolella taistellutta maalaispoikaa, joka tappion jälkeen piiloutuu äitinsä avustuksella kotikyläänsä.

Vuosina 1922–1923 Schildt kirjoitti kolme näytelmää, joista Hirsipuumiestä (Galgmannen) on esitetty säännöllisesti. Kaikki hänen näytelmänsä loppuvat päähenkilön kuolemaan.

Schildtillä oli ilmiömäinen kyky kirjoittaa elävää puhekieltä ja ilmaista kielellisin keinoin henkilöidensä sosiaalinen asema.

Kirjailijan elämä päättyi syksyllä 1925 oman käden kautta. Syynä olivat suuri itsekritiikki, huono taloudellinen tilanne, masennus ja se, ettei hän kyennyt enää kirjoittamaan.

Lähde:
Forssell, Pia: ”Schildt: Runar (1888–1925), kirjailija”, Suomen kansallisbiografia, osa 8.

Vaasan kaupunginkirjasto, 2017

Kuva: Museovirasto

Lisätty Kirjasampoon 1.9.2017 / Elina