Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Winterin viimeinen talvi

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Kaksi kummallisella tavalla samankaltaista murhaa ja Winterin rantatontille huuhtoutuva miehen ruumis. Winterin viimeisen pelin palaset ovat kasassa.

Kaksi nukkuvaa naista murhataan. Poikaystävät lojuvat vieressä sikeässä unessa ja joutuvatkin näin ykkösepäillyiksi. Mutta nuoren ja vielä kokemattoman konstaapelin Gerda Hoffnerin mielestä rikospaikoissa on jotain, joka ei soinnu yhteen miesten syyllisyyden kanssa. Lavastuksen ja kätkettyjen viestien tuntu ei jätä häntä rauhaan. Lopulta hän kertoo epäilyistään vaistostaan kuululle Winterille, joka ottaa ne tosissaan. Jäljet johtavat Espanjan Aurinkorannikolle.

Kaivaessaan muiden ihmisten menneisyydestä synkkiä ja kiusallisia salaisuuksia Winter joutuu kohtaamaan myös omat riivaajansa, jotka vievät hänet lopulliselta tuntuvaan välienselvittelyyn eräälle uima-altaalle Marbellaan.

"Parhaimmillaan Edwardson on pelotellessaan lukijaa. Ajatus salamurhaajasta, joka kuvaa videokameralla tulevaa uhriaan tämän nukkuessa rauhassa omassa sängyssään, on kammottava. Ja kaapatun poliisin pakokauhu tämän häilyessä tajuttomuuden tilan rajalla on kuin pahimmassa painajaisessa." - Kansan Uutiset Viikkolehti, Anna Paju

Winterin viimeisessä talvessa Åke Edwardson päättää hienosti kymmenenteen osaansa ehtineen sarjan göteborgilaispoliisista, joka rakastaa pohtimista, jazzia ja mallasviskiä. Winteriä tulevat kaikki kaipaamaan.

Like on julkaissut kaikki aiemmat yhdeksän Åke Edwardsonin Winter-kirjaa vuonna 1999 ilmestyneestä Enkelitanssista alkaen.
(Like)

Aiheet ja teemat

Päähenkilöt

Konkreettiset tapahtumapaikat

Tarkka aika

Alkukieli

Tekstinäyte

Yhtäkkiä porraskäytävän valo sammui. Oviaukosta tihkui pikkuisen valoa. Valo näytti todella inhottavalta. Käärmeeltä, hän tuumi, joka luikerteli ulos, heitä kohti. Hän näki Johnnyn profiilin. Johnny oli kääntynyt häneen päin. Johnnylla ei tunnu olevan enää yhtä hoppu. Häntä pelottaa yhtä paljon kuin minua. Gerda kuuli asunnosta ääntä. Lukaalista. Ei mikään vaatimaton asunto, hän ajatteli. Ääni kuulosti nyyhkytykseltä tai syvältä hengenvedolta. Se tihkui ulos sähkökäärmeen mukana. Siinä se taas tuli. Nyt kuului jotain muutakin, ehkä pitkä kiljaisu. Siinä oli ahdistusta. Hän tiesi, mitä ahdistus oli.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

461

Kustantaja

Kieli

Sarjamerkintä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

436

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä