Kesken hengityksen kaiken

Tyyppi

runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Mikko Viljasen ensimmäinen runokokoelma on helposti lähestyttävä, se houkuttelee sivuilleen yhä uudestaan. Kielellisesti teos on näennäisen yksinkertainen, raskaita kuvia kaihtava. Kieli leikittelee ja taipuu, paikoin hivelee korvaa. Kokoelman läpäisevä tunnelma on pohdiskelevan melankolinen. Runoista löytyvät niin rakkaus ja parisuhde, lapsuus, suru ja menetys kuin kirjoittaminen. Elämä ympärillä ja menneessä näyttäytyy pysähtyneissä hetkissä, ”elämän raskaan liverryksen” voi ymmärtää ”äkkiä, kesken / hengityksen, kaiken”.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)

Kirjallisuudenlaji

Alkukieli

Tekstinäyte

Hän soittaa myöhään illalla
puhuu kaikesta, kaiken päälle
kysyy onko kaupunki muuttunut
onko minulla jo paluulippu
ja onko syytä pelkoon?
Ei hän sitä kysy.
Minä en vastaa.
Kerron mitä näen ikkunasta,
pihan lapset koirat liepeissään
ja autot lumikiepeissään
ja töistä palataan kuten aina.
Uutislumi on kinostunut nuoskaksi
taivaanranta punertaa
huojuvien lamppujen alla
käyvät pimeyden välineet työhönsä.
Hän tahollaan kuulee päivän kääntyneen
Teemme toisemme näiksi olennoiksi
puhumme vielä hetken
vuolaasti ja kaikesta.
Talutin kohtaloani hihnassa
pientä, vakavakasvoista
ei temponut, haukkunut toisia
olin pukenut sen villapaitaan.
Puistossa puolituttu sokea
tervehti, kohtaloaan nuhteli
kulki hiljaa kehräävään tulevaan
sydän raakana kuin maksanpala.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

59

Kieli