Uteliaisuus neljän silmän kohdatessa
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Ismo Innamo on suuri sanahaukka,
jonka tarkkasilmäisen tekstivirran tajuntaa
ahkerat norjalaiset hanasaukot
pitkillä letkeillä saukonkäsillä kääntelevät.
"Rakas kirjojen ystävä, nostathan kanssani maljan suomalaissanojen arvoituksen kauneudelle, tämän sivuilla sidotun sisukielisen demonin linnan portilla, elämän portilla, jota on hetkeksi raotettu meidän kuolevaisten kurkistaa. Veitsen terällä olen kaivanut meille muutamia sanaojia kuin salaojiksi suuren muurin alle. Sieltä me lopulta tahdomme mennä, sillä mikään asumus ei ole niin erikoinen, että meidän -- meidän! -- sisäänastuttavaksemme valmis ovi riittäisi." -- Ismo Innamo
(ntamo)
jonka tarkkasilmäisen tekstivirran tajuntaa
ahkerat norjalaiset hanasaukot
pitkillä letkeillä saukonkäsillä kääntelevät.
"Rakas kirjojen ystävä, nostathan kanssani maljan suomalaissanojen arvoituksen kauneudelle, tämän sivuilla sidotun sisukielisen demonin linnan portilla, elämän portilla, jota on hetkeksi raotettu meidän kuolevaisten kurkistaa. Veitsen terällä olen kaivanut meille muutamia sanaojia kuin salaojiksi suuren muurin alle. Sieltä me lopulta tahdomme mennä, sillä mikään asumus ei ole niin erikoinen, että meidän -- meidän! -- sisäänastuttavaksemme valmis ovi riittäisi." -- Ismo Innamo
(ntamo)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
Yön heimon kutsu
Yön heimot eivät ole muita tummempia,
mutta myöhemmällä ajalla käy heidän puolustuksensa
lokakuun haamuja vastaan.
Jos mielit heidän joukkoon, ole aloillasi,
katossa katseesi kauan pidä,
nimeäsi lausu ääneen sinä.
Kauemmaksi kaikesta tupruttelet itsesi, kandidaatti.
Ei tuuli kukkumalla tuulekaan.
Se ottaa nuorukaisen lennosta kiinni.
Monesti liikaa menee kadoksiin,
rakkauden tarkoituksessa huonoiksi näköaloiksi.
Etuikkunain on näköala,
nähdä ja surunsa langettaa.
Alla kulkiessasi, langettiko yllesi säveliä,
mielesi, synnyinmailleen?
Samoin – ja tyynesti niin – lisätty on se
mahdollisuus aina uuteen askeleeseen.
Yöllä haamu kuuli joukon kiirehtävän suosta ja virkkoi:
Semmoisesta sai herra sääriluun, vaikka sitten etenevien
kipujensa kunnioituksella miehen pahempaan maahan,
jolloin kenties kammariin mun tuli!
Yön heimot eivät ole muita tummempia,
mutta myöhemmällä ajalla käy heidän puolustuksensa
lokakuun haamuja vastaan.
Jos mielit heidän joukkoon, ole aloillasi,
katossa katseesi kauan pidä,
nimeäsi lausu ääneen sinä.
Kauemmaksi kaikesta tupruttelet itsesi, kandidaatti.
Ei tuuli kukkumalla tuulekaan.
Se ottaa nuorukaisen lennosta kiinni.
Monesti liikaa menee kadoksiin,
rakkauden tarkoituksessa huonoiksi näköaloiksi.
Etuikkunain on näköala,
nähdä ja surunsa langettaa.
Alla kulkiessasi, langettiko yllesi säveliä,
mielesi, synnyinmailleen?
Samoin – ja tyynesti niin – lisätty on se
mahdollisuus aina uuteen askeleeseen.
Yöllä haamu kuuli joukon kiirehtävän suosta ja virkkoi:
Semmoisesta sai herra sääriluun, vaikka sitten etenevien
kipujensa kunnioituksella miehen pahempaan maahan,
jolloin kenties kammariin mun tuli!
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
67