Naisten vuoro
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Vuosikymmeniä sitä on vaadittu ja sitten se on saatu: nimittäin tasa-arvo. Mutta mikä on muuttunut?
Tätä muurahaispesää Ihalaisen Urpo hämmentää kyseenalaistaessaan sukupuolen merkityksen joka asiassa. Naisten vuorossa suurennuslasin alle joutuvat niin rouva yrittäjät, tarjahaloset, hennavirkkuset, akanhaaskat kuin kevytmieliset hupakot. Entäs naisten alkoholismi? Ja perhetragediat? Saako jokainen nainen turpiinsa ilman syytä? Samalla hattu nousee todellisille yksinhuoltajille ja muille unohdetuille naissankareille, joita tämänkin maan historia on pullollaan.
Lyhytproosakokoelman tarinoissa käsitellään yksinhuoltajuutta ja perheonnea, tasa-arvoa ja tasa-arvottomuutta, kiitollisuutta ja kiittämättömyyttä, kostamista ja anteeksiantoa, yksinkertaisuutta ja vielä suurempaa typeryyttä; himoa ja haluttomuutta, naisten alkoholismia ja absolutismista, prostituutiota ja tekopyhyyttä -- naisen vapautta nauttia elämästä ja erotiikasta?
Huoltamon kaikkitietävän varjohallituksen lausunnot ja yliviisaiden naapureiden jälkiviisaat totuudet eivät myöskään jää huomioimatta. Lisäksi tarinoissa ikäännytään ja tullaan sen kiviaidan reunalle, jonka sisään Pystylasti lukijansa linkosi. Tärkeässä roolissa on ehdottomasti sosiaalisen, vastuuntuntoisen persoonan tietoisuus ympäröivän maailman epäkohdista. Mitäpä muuta koko ikänsä oikeudenmukaisuuden puolesta paasanneelta ex-bussikuskilta voi odottaa?
Olettaa sopii, että Ihalainen ottaa tarkkaan harkitun riskin kirjoittamalla aiheesta, josta puhuminen on monipolisoitu tietyille suvaitsemattomille kuppikunnille. Onneksi asialla kuin asialla on (vähintään) kaksi puolta.
Ihalaisen tyyliä voi kutsua tietokirjalliseksi proosaksi, koska miltei kaikki on totta tai todella tapahtunutta.
Joka tapauksessa Ihalaisen humoristinen, raju ja rehellinen lyhytproosa tarjoaa jälleen joukon ihmiskohtaloita, jotka naurattavat ja närästävät. Nyt on naisten vuoro. Sekä hyvässä että pahassa.
(Ivan ja ROtta)
Tätä muurahaispesää Ihalaisen Urpo hämmentää kyseenalaistaessaan sukupuolen merkityksen joka asiassa. Naisten vuorossa suurennuslasin alle joutuvat niin rouva yrittäjät, tarjahaloset, hennavirkkuset, akanhaaskat kuin kevytmieliset hupakot. Entäs naisten alkoholismi? Ja perhetragediat? Saako jokainen nainen turpiinsa ilman syytä? Samalla hattu nousee todellisille yksinhuoltajille ja muille unohdetuille naissankareille, joita tämänkin maan historia on pullollaan.
Lyhytproosakokoelman tarinoissa käsitellään yksinhuoltajuutta ja perheonnea, tasa-arvoa ja tasa-arvottomuutta, kiitollisuutta ja kiittämättömyyttä, kostamista ja anteeksiantoa, yksinkertaisuutta ja vielä suurempaa typeryyttä; himoa ja haluttomuutta, naisten alkoholismia ja absolutismista, prostituutiota ja tekopyhyyttä -- naisen vapautta nauttia elämästä ja erotiikasta?
Huoltamon kaikkitietävän varjohallituksen lausunnot ja yliviisaiden naapureiden jälkiviisaat totuudet eivät myöskään jää huomioimatta. Lisäksi tarinoissa ikäännytään ja tullaan sen kiviaidan reunalle, jonka sisään Pystylasti lukijansa linkosi. Tärkeässä roolissa on ehdottomasti sosiaalisen, vastuuntuntoisen persoonan tietoisuus ympäröivän maailman epäkohdista. Mitäpä muuta koko ikänsä oikeudenmukaisuuden puolesta paasanneelta ex-bussikuskilta voi odottaa?
Olettaa sopii, että Ihalainen ottaa tarkkaan harkitun riskin kirjoittamalla aiheesta, josta puhuminen on monipolisoitu tietyille suvaitsemattomille kuppikunnille. Onneksi asialla kuin asialla on (vähintään) kaksi puolta.
Ihalaisen tyyliä voi kutsua tietokirjalliseksi proosaksi, koska miltei kaikki on totta tai todella tapahtunutta.
Joka tapauksessa Ihalaisen humoristinen, raju ja rehellinen lyhytproosa tarjoaa jälleen joukon ihmiskohtaloita, jotka naurattavat ja närästävät. Nyt on naisten vuoro. Sekä hyvässä että pahassa.
(Ivan ja ROtta)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
258