Suomi elää metsistään

Tyyppi

novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Karhu ajoi maasturillaan kuitenkin reipasta vauhtia, kehui autoaan ja väitti, ettei Karjalan korpimaille muunlaisilla ajoneuvoilla kannattanut yrittääkään kuin maastureilla ja panssarivaunuilla. Epäilin sitä revanssihenkiseksi, kaipaavan Karjalaa takaisin. Se sanoi, ettei huolisi Karjalaa, vaikka venäläiset sitä hänelle hopealautasella tarjoaisivat; hän tunsi venäläiset ja tiesi että venäläinen antaisi meille Karjalan vain siksi, että me panisimme paikat kuntoon: sitten venäläinen ottaisi sen meiltä taas väkisin. Tämän hänelle oli historia opettanut, Karhu väitti.

Joitakin vuosia sitten ei haaveiltukaan siitä että Saksat yhdistyvät, tai että suomalaiset pääsevät tutkimaan Karjalan helmijokia Neuvostoliiton hajottua. Ihmisiä suuret muutokset eivät tunnu muuttaneen. Yhä riittää mielivaltaisia kunnanjohtajia, joka lähdön välistävetäjiä, sopulivirkamiehiä jotka haluavat että uusista ilmiöistä raportoidaan vanhaan tapaan. Yhä vaikeampaan tuntuu olevan niillä jotka koettavat katsoa omin silmin, nähdä mieltä tässä kaikessa, jotka uskovat että elämässä voi tehdä omia ratkaisuja. Mutta heitäkin on.
Mihin ollaan menossa? Kuinka kauan Suomi elää metsistään?
(takakansiteksti)

Henkilöt, toimijat

Konkreettiset tapahtumapaikat

Alkukieli

Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

novelleja

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

224

Kieli