Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Elämä alkaa kello kuusitoista

Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Väinö Riikkilä loi vuonna 1957 ilmestyneellä teoksellaan ”Mies ja tehdas” todellisen työn romaanin, aidon ja todellisuudentuntuisen. Uudessa romaanissaan hän jatkaa samaa linjaa, suomalaisen työmiehen ja hänen ympäristönsä kuvausta.
Vanhuuden ja varomattomuuden takia putoaa niittari Antti Pennanen kuivatelakalla olevan laivan ruumaan, mutta selviää kuin ihmeen kaupalla hengissä. Hän joutuu toipilaana makailemaan kotonaan pitkän aikaa, jolloin hän huomaa, että hänen naapurinsa Savolaisen elämä on juuttunut ahtaisiin uomiin. Savolainen on vanheneva, sairaalloinen työmies, jolla on liian nuori ja liian kaunis vaimo. Arkisen harmauden tuskastuttamana Savolaisen vaimo Helmi uskoo löytäneensä onnen telakan naissankarin lupauksista. Savolainen pääsee selville vaimonsa puuhista, jotka eivät noudata kuudennen käskyn kirjainta. Hän ei kuitenkaan paljasta tietojaan, vaan jouduttuaan itse kuoleman silmien eteen laatii suunnitelman, joka murtaa tyytymättömyyden ja katkeruuden noidankehän.
Väinö Riikkilä on teoksessaan luontevasti tavoittanut telakan maailman ja sen työntekijäin yksilölliset piirteet. Tarkalla havaintokyvyllään hän elävöittää heidät sekä työntekijöinä että ihmisinä, yksilöinä joiden elämä alkaa kello kuusitoista. Maanläheinen, todellisuuden kovalta pohjalta versova huumori, joka lieventää raskasta työpäivää ja työmiehen arkisia vaikeuksia, maustaa romaanin tuoretta kielenkäyttöä.
(takakansiteksti)

Päähenkilöt

Tarkka aika

Asiasanayhdistelmät

Alkukieli

Tekstinäyte

- Voi helvetti, mikä meteli pätö hommassa.
Sanoja oli pienenläntä mies, viisissäkymmenissä, ikäkontti jo selässä, laiha ja kurttuinen. Käyrävartinen piippu roikotti verettömien huulien välissä ja valju sauhu pöllähteli imaisun jälkeen kolisevaan ilmaan. Kolina oli niin kova, ettei äsken lausuttua huomatusta kuullut mies, joka istui sanojasta vain metrin päässä. He istuivat eräänlaisella lankkutelineellä ja niittasivat uutta levyä vanhaan laivaan. Samanlaisia niittareita oli muitakin siinä lähiympäristössä. Joku piti suojuksia korvissaan, pumpulitukkoja tahi aivan erikoisesti tähän tarkoitukseen valmistettuja tuppoja, jotka häivyttivät pahimman räikinän, mutta oli niistä haittaakin. Haitan huomaa helposti kun tunkee tiiviit tupot korviinsa. Kuuluu pientä huminaa ja oli tuntuu jonkun verran omituiselta.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

131

Kustantaja

Kieli