Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Hymypoika ja lumienkeli

Tyyppi

romaanit

Tekijä

Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Lapset oppivat hellyyden ja läheisyyden vanhemmiltaan, heidän suhteestaan toisiinsa ja lapsiin. Entä kun läheisyys on väkivaltaa ja välinpitämättömyyttä, mistä malli terveeseen parisuhteeseen?

Jouni kuuntelee kun isä mätkii äitiä. Äitiä, joka vaikenee ja alistuu. Koulussa toisiaan avoimesti halaavat ja suukottelevat parit näyttävät Jounista kummallisilta. Voiko toista koskettaa noinkin? Mitä läheisyys on? Isä saa siirron Bonniin, äiti lähtee mukaan. Vanhempien lähdettyä Jouni hajottaa kämpän, jättää koulun ja suuntaan Onkaloon, entiseen kotikylään, missä koko paska elämä sai alkunsa. Onkalossa Jouni haparoi varovasti kohti itsenäistä elämää, läheisyyttä ja onnea.

Tiitinen ei moralisoi eikä lässytä kuvatessaan Jounin haurasta hapuilua ja irrottautumista perhehelvetistä.
(Mervi / Sivupiiri)

”Myöhemmin mä vasta tajusin, miten ihan tavalliselta näyttävässä perheessä pystyivät isän ja äidin välit olemaan päin helvettiä. Vähän niin kuin sumopainija ja balettitanssija olis yrittäneet vetää jotain yhteistä polkkaa. Äidin päässä oli pieni valo, mutta isän nyrkin sisällä oli ikuinen pimeys.
Mielenkiintoisinta tässä oli se, että kun mä hylkäsin älyn, mä vasta ymmärsin lähteä.”

16-vuotias Jouni on opetettu hillitsemään itsensä ja ilmaisemaan vain älyään. Eräänä päivänä isä ilmoittaa muuttavansa äidin kanssa Bonniin ja jättävänsä pojan asumaan yksin. Jouni sanoo itselleen voimasanansa – sankarivainaja – ja karistaa kulissikodin tomut jaloistaan ja ottaa suunnan kohti lapsuuden maisemia. Onkalo on paikka, jossa perhehelvetti on alkanut ja Jouni haluaa vihdoinkin ymmärtää miksi ja päästä irti.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)