Ruma Elsa
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
näytelmät
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Ensio Rislakin Valentin-nimimerkillä kirjoittama näytelmä Ruma Elsa toi sodan jälkeiseen Suomeen uudenlaisen naiskuvan.
Elsa pukeutuu housuihin ja kutsuu itseään Santuksi. Kun Elsa kuulee itseään haukuttavan rumaksi, hän aloittaa muodonmuutosleikin. Elsa antaa itserakkaiden miesten ja rakkauden perässä juoksevien naisten maistaa omaa lääkettään.
Näytelmätekstissään Rislakki taiteili nais- ja mieskuvan kliseillä, mutta myös hämmensi uudella tavalla suomalaista naiseutta. Näytelmä saavutti ilmestyessään suuren suosion: se esitettiin Kansallisteatterissa yli sata kertaa, ja siitä tuotettiin välittömästi elokuvaversio.
(Yle Kirjojen Suomi)
- - -
Suuren suosion sai 1949 valmistunut sukupolvien välistä kuilua ja miehistä itserakkautta kuvaava Ruma Elsa, jota esitettiin Kansallisteatterissa yli sata kertaa. Edvin Laine teki välittömästi tarinasta elokuvan, ja 1959 se koki uuden tulemisen Jorma Panulan säveltämänä musikaalina.
(Pirkko Leino-Kaukiainen, Kansallisbiografia)
- - -
Monistä Ensio Rislakin näytelmistä tehtiin myös filmi, tuottajana oli Toivo Särkän yhtiö Suomen Filimiteollisuus. Ehkä tunnetuin niistä näytelmistä oli 1949 esitetty Ruma Elsa, josta Jorma Panula ja Rislakki tekivät myös musikaalin. Näytelmästä tehty filmi on esitetty TV:ssä useita kertoja. Rumaa Elsaa esitetään yhä maamme näyttämöillä.
(Elias-kirjailijat)
Elsa pukeutuu housuihin ja kutsuu itseään Santuksi. Kun Elsa kuulee itseään haukuttavan rumaksi, hän aloittaa muodonmuutosleikin. Elsa antaa itserakkaiden miesten ja rakkauden perässä juoksevien naisten maistaa omaa lääkettään.
Näytelmätekstissään Rislakki taiteili nais- ja mieskuvan kliseillä, mutta myös hämmensi uudella tavalla suomalaista naiseutta. Näytelmä saavutti ilmestyessään suuren suosion: se esitettiin Kansallisteatterissa yli sata kertaa, ja siitä tuotettiin välittömästi elokuvaversio.
(Yle Kirjojen Suomi)
- - -
Suuren suosion sai 1949 valmistunut sukupolvien välistä kuilua ja miehistä itserakkautta kuvaava Ruma Elsa, jota esitettiin Kansallisteatterissa yli sata kertaa. Edvin Laine teki välittömästi tarinasta elokuvan, ja 1959 se koki uuden tulemisen Jorma Panulan säveltämänä musikaalina.
(Pirkko Leino-Kaukiainen, Kansallisbiografia)
- - -
Monistä Ensio Rislakin näytelmistä tehtiin myös filmi, tuottajana oli Toivo Särkän yhtiö Suomen Filimiteollisuus. Ehkä tunnetuin niistä näytelmistä oli 1949 esitetty Ruma Elsa, josta Jorma Panula ja Rislakki tekivät myös musikaalin. Näytelmästä tehty filmi on esitetty TV:ssä useita kertoja. Rumaa Elsaa esitetään yhä maamme näyttämöillä.
(Elias-kirjailijat)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Päähenkilöt
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
3-näytöksinen huvinäytelmä
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
171