Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Valon reunalla
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
Pohjoisen kylässä ihmiset elävät joen tahtiin. Heillä on joen luonto; armoton ja villi, joen rytmi; syöksyvä ja ylitsevuotava. Kylän ihmiset taipuvat luonnon armoille niin kauan kuin kestävät, kun eivät enää jaksa he ottavat vallan omiin käsiinsä. Kirjan henkilöistä moni lähtee mullan alle. Ristiina kavereineen turbuloi puberteetin kynsissä. Nuoret mittailevat junakiskoa ja reisien paksuutta, juopottelevat yhtä rajusti kuin vanhempansakin ja koittavat selvitä kaikesta parhaansa mukaan. He koittavat selvitä perhesuhdehelveteistä, epätoivoisesta nuoruuden kiimasta, kaamoksesta ja säilyä itsemurhavietin viettelevältä voimalta. He yrittävät rakastaa. Tuntuu siltä, että oikeasti voi selvitä vain lähtemällä. Kirjailijan kieli on voimakasta ja vaatii lukijaa keskittymään, jotta nyanssit voi huomata.
(Satu Vähämaa/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Kari tuli ratakiskoja pitkin Lempeän koulusta, jonne hänet oli lähetetty rauhoittumaan. Odotin häntä apukoulun takana. Vedin tupakannysästä kitkerät henkoset enkä uskaltanut enää mennä tunnille, vaikka suihkutin deodoranttia vaatteisiin, hiuksiin ja suuhun. Opettajalla oli tarkka hajuaisti. Hän haistoi minussa palaneen käryä silloinkin, kun en ollut polttanut.
- Viillä pithuussuunthaan, Kari toisti.
Ei hän oikeasti toivonut kuolemaani. Hän vain murjotti, kun en uskaltanut seurata häntä kerrostalolle, jonka pihalla kummittelivat papan ääriviivat ja rappukäytävässä paistetun rasvan hajun tiheä muuri. Kari kantoi mukanaan veistä päästäkseen muurista läpi. Hän pääsi kotiinsa, mutta äidin luokse hän ei päässyt. Raakel pesi päivisin sairaalan lattioita ja öisin hän pussitti leipomossa korppujauhoja. He asuivat kahden. Isästä Kari ei oikein osannut sanoa.
- Viillä pithuussuunthaan, Kari toisti.
Ei hän oikeasti toivonut kuolemaani. Hän vain murjotti, kun en uskaltanut seurata häntä kerrostalolle, jonka pihalla kummittelivat papan ääriviivat ja rappukäytävässä paistetun rasvan hajun tiheä muuri. Kari kantoi mukanaan veistä päästäkseen muurista läpi. Hän pääsi kotiinsa, mutta äidin luokse hän ei päässyt. Raakel pesi päivisin sairaalan lattioita ja öisin hän pussitti leipomossa korppujauhoja. He asuivat kahden. Isästä Kari ei oikein osannut sanoa.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
165