Leikkilauluja!
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Paljon kauniimpia kuin ruusut ja pionit
ilta-auringon hehkuvassa valossa, kauniimpia kuin
aurinko, joka mereen vaipuen täyttää kullanhehkulla
koko läntisen taivaan merirosvolaivaston,
paljon ikuisempia ja kauniimpia kuin museoihin varastetut
timantit ja kullat ovat rakastajan mielettömät sanat, katse
ilta-auringon hehkuvassa valossa, kauniimpia kuin
aurinko, joka mereen vaipuen täyttää kullanhehkulla
koko läntisen taivaan merirosvolaivaston,
paljon ikuisempia ja kauniimpia kuin museoihin varastetut
timantit ja kullat ovat rakastajan mielettömät sanat, katse
ja vaitiolo, kaikkien salakirjoitusten avain, puupioni ja
ruusujen ruusu: Rakastan sinua!
(Loppusäkeet runosta Sana avaimena)
Kauniita, viisaita runoja, joiden kutsuun sydän sekä pää vastaavat: kyllä, kyllä, kyllä!
(takakansiteksti)
ruusujen ruusu: Rakastan sinua!
(Loppusäkeet runosta Sana avaimena)
Kauniita, viisaita runoja, joiden kutsuun sydän sekä pää vastaavat: kyllä, kyllä, kyllä!
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Alkukieli
Tekstinäyte
SEULA
Olkoot mullat keveät muistin valon päällä,/
olkoon aika tyhjä etten kasvojesi kirkkautta unohtaisi.//
En katso sitä, mitä jää, revityistä verkoistako/
kalan tunnistaisi? Pois kaikki! Kaikki menköön!/
Pois uskollisuus, kaikki, muistiinpanot, kirjaanviennit,/
mielikuvat, mitat, aikakirjat, pois itse tyhjä aika!//
Tuossa mies vannoo uskollisuutta ja hoitaa hautoja,/
että sillä rakkauden todistaisi. Minä vien kaatopaikalle/
hautakukkia ja joka askeleella vannon petturuutta,/
uskottomaksi itseni teen vaivalla enkä silti voi sinua haudata.//
Totuus on raskain. Alimmas se painuu, syvimmälle./
Turhuuksien turhuus on kaikki mitä näkyviin jää –/
sanot, että olet koonnut aarteita, valehtelet –/
kadoksiin vajonneet aarteet kokosivat sinut.//
Pois kaikki! Kaikki menköön! Pois itse tyhjä aika!/
Seula on armotta puhdistettava, että sen aukoista/
valo voisi esiin tulvia.
Olkoot mullat keveät muistin valon päällä,/
olkoon aika tyhjä etten kasvojesi kirkkautta unohtaisi.//
En katso sitä, mitä jää, revityistä verkoistako/
kalan tunnistaisi? Pois kaikki! Kaikki menköön!/
Pois uskollisuus, kaikki, muistiinpanot, kirjaanviennit,/
mielikuvat, mitat, aikakirjat, pois itse tyhjä aika!//
Tuossa mies vannoo uskollisuutta ja hoitaa hautoja,/
että sillä rakkauden todistaisi. Minä vien kaatopaikalle/
hautakukkia ja joka askeleella vannon petturuutta,/
uskottomaksi itseni teen vaivalla enkä silti voi sinua haudata.//
Totuus on raskain. Alimmas se painuu, syvimmälle./
Turhuuksien turhuus on kaikki mitä näkyviin jää –/
sanot, että olet koonnut aarteita, valehtelet –/
kadoksiin vajonneet aarteet kokosivat sinut.//
Pois kaikki! Kaikki menköön! Pois itse tyhjä aika!/
Seula on armotta puhdistettava, että sen aukoista/
valo voisi esiin tulvia.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.