Vita, elämäni

New Yorkin Ellis Islandille saapuu 13.4.1903 tuhansia siirtolaisia. Heidän joukossaan ovat yhdeksänvuotias Vita ja yksitoistavuotias Diamante, jotka ovat kotoisin samasta eteläitalialaisesta pikkukylästä.

Vita, elämäni kertoo heidän liikuttavan tarinansa, joka on samalla myös kirjoittajan suvun tarina, kertomus uudelle mantereelle paremman elämän toivossa muuttaneiden Mazzuccojen vaiheista. Fakta ja fiktio kietoutuvat romaanissa toisiinsa unohtumattomalla tavalla, kun kirjailija punoo henkilöidensä elämäntarinan lomaan vanhempien sukulaistensa kanssa käymiään keskusteluja ja pysähdyttäviä arkistolöytöjään. 1900-luvun alussa italialaisten siirtolaisten elämää sanelevat köyhyys ja taukoamaton työnteko, ja taloudellinen ahdinko on otollinen maaperä myös moraaliselle rappiolle. Vita, elämäni ei kuitenkaan kuvaa vain elämän nurjaa puolta vaan kertoo myös kurjuudessa itävästä inhimillisestä lämmöstä.