Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Markkinat Kissapotissa
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Martti Merenmaa on viime vuosina saavuttanut ihmiskuvaajan asteen, joka oikeuttaa hänelle aseman huomattavimpien kertojaimme rinnalla.
Kirjailijan uusi romaani on kuohuvan elämän runoelma. Sen tapahtumat liikkuvat vanhassa merenrantakaupungissa, jonka syysmarkkinoiden aikana yhteenkytkeytyneitä elämänkohtaloita tekijä valottaa aidolla kertojan-mielikuvituksella. Kuvattavana on kokonaisen perhekunnan keskeinen ristiriita, joka kahtena markkinapäivänä saavuttaa traagillisen huippunsa, mutta samalla puhdistavan ukkosen tavoin kirkastaa ihmisten mielet. Romaanin rikas henkinen sanoma on omiaan virkistämään mieliä näinä raskaina kamppailun aikoina.
(WSOY)
- - -
"Minkä iloisen, värikkään elämännäyn menneen idyllin ajoilta tarjoavatkaan Kissapotin markkinat! Merenmaa on suorittanut kuvauksensa yhtä rakastavasti kuin lennokkaastikin. Saattaa hyvällä syyllä puhua eräänlaisesta kertomasanonnan soitintamisesta, kun on luonnehdittava tuota visuaaalis-auditiivista elämänvirtaa, joka Merenmaan kuvauksessa täyttää pienen rannikkokaupungin torin, kadut, pihat ja tuvat muutaman heleän syyspäivän kuluessa. ---
Romaanin kollektiivisesta henkilöskaalasta piirtyy yksilöitetympänä näkyviin Koljon muori ja hänen lapsikolmikkonsa, keuhkotautinen entinen merimies Reete, kauppias Martta ja nuori kalastaja-talonpoika Einari. Niin hyvin sisäisesti kuin ulkonaisesti elävöitetty naishahmo on vielä viimeksimainitun vaimo Hilkka. Sairaan Reeten kohoaminen traagilliseen elämänmyöntämiseen on ihmiskuvauksen perussäveleenä.---
"Markkinat Kissapotissa" ei ole ainoastaan pysyväarvoinen suomalainen paikalliskuvaus, sillä on myös henkisessä mielessä oma hyvää tekevä runollinen sanoma saatettavana tämänpäiväiselle lukijalle."
Lauri Viljanen, Helsingin Sanomat 26.11.1942
---
Nimi viittaa vanhasta puu-Raahesta käytettyyn nimitykseen Katinhäntä.
Kirjailijan uusi romaani on kuohuvan elämän runoelma. Sen tapahtumat liikkuvat vanhassa merenrantakaupungissa, jonka syysmarkkinoiden aikana yhteenkytkeytyneitä elämänkohtaloita tekijä valottaa aidolla kertojan-mielikuvituksella. Kuvattavana on kokonaisen perhekunnan keskeinen ristiriita, joka kahtena markkinapäivänä saavuttaa traagillisen huippunsa, mutta samalla puhdistavan ukkosen tavoin kirkastaa ihmisten mielet. Romaanin rikas henkinen sanoma on omiaan virkistämään mieliä näinä raskaina kamppailun aikoina.
(WSOY)
- - -
"Minkä iloisen, värikkään elämännäyn menneen idyllin ajoilta tarjoavatkaan Kissapotin markkinat! Merenmaa on suorittanut kuvauksensa yhtä rakastavasti kuin lennokkaastikin. Saattaa hyvällä syyllä puhua eräänlaisesta kertomasanonnan soitintamisesta, kun on luonnehdittava tuota visuaaalis-auditiivista elämänvirtaa, joka Merenmaan kuvauksessa täyttää pienen rannikkokaupungin torin, kadut, pihat ja tuvat muutaman heleän syyspäivän kuluessa. ---
Romaanin kollektiivisesta henkilöskaalasta piirtyy yksilöitetympänä näkyviin Koljon muori ja hänen lapsikolmikkonsa, keuhkotautinen entinen merimies Reete, kauppias Martta ja nuori kalastaja-talonpoika Einari. Niin hyvin sisäisesti kuin ulkonaisesti elävöitetty naishahmo on vielä viimeksimainitun vaimo Hilkka. Sairaan Reeten kohoaminen traagilliseen elämänmyöntämiseen on ihmiskuvauksen perussäveleenä.---
"Markkinat Kissapotissa" ei ole ainoastaan pysyväarvoinen suomalainen paikalliskuvaus, sillä on myös henkisessä mielessä oma hyvää tekevä runollinen sanoma saatettavana tämänpäiväiselle lukijalle."
Lauri Viljanen, Helsingin Sanomat 26.11.1942
---
Nimi viittaa vanhasta puu-Raahesta käytettyyn nimitykseen Katinhäntä.
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Aina vain solui kansaa kaupunkiin. Juna, joka ajoi sinne kahdesti päivässä, oli pakaten täynnä markkinavieraita, toisia tulla pouhotti veneillään, mutta eniten virtasi väkeä kaupunkiin tulliportin maantieltä. Rattaita kaikenkaltaisia sieltä kieppui esiin, tuoden liehupartaisia ja tihrusilmäisiä ukkovaareja, isäntieä parhaassa rempseydessään, komeita mammoja, joilla oli heleät punat posikilla, sekä enemmän tahi vähemmän kainolta näyttävää nuorta kansaa - neitoa ja miehen alkua. Vanhalla tullikadulla oli vilskettä, oli hevosenjalkojen kopsetta ja kärrinpyörien räminää. Kaupunkilaiset seisoskelivat porteillaan ja kuikistelivat ikkunoissaan, pikku poikia vilesteli käytävillä. Siinä huudettiin tutuille - olihan maalaisilla tuttuja Kissapotin kylässä - etsiskeltiin kortteeria ja hevostallia. Ja virta jatkui pitkin pilvistä syyspäivää.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.