Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Mykkä lintu
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Eeva Tikan teoksessa sanat satuttavat, mutta äänetön läsnäolo parantaa. Mykkä lintu on kertomus naisesta, joka joutuu avioeron myötä jäsentämään maailmankuvansa uudelleen. Nainen vetäytyy hiljaiseen retriittiin pohtimaan entistä parisuhdettaan vain huomatakseen, miten vaikeaa menneisyyden kaikuja on päästä karkuun.
Tikan romaanissa vuorottelevat äänet ja hiljaisuus, sanat ja sanattomuus. Nainen on koko elämänsä antanut muiden sanella tämän paikan ja mitätöidä sekä käskyttää. Hän huomaa, että todellisuudessa hänen kokemansa merkityksekkäin ihmissuhde ja aito läheisyys kahden ihmisen välillä onkin syntynyt ilman sanoja, hiljaisessa yhteisymmärryksessä.
Kahdessa aikatasossa kulkeva tarina kertoo vuoroin aikuisen naisen epävarmuuden varjostamasta nykyhetkestä ja vuoroin katkeransuloisista lapsuusmuistoista. Mykkyyden käsite on kirjassa monimerkityksinen. Kaiken lähtökohtana on mykän pojan kanssa jaettu lapsuudenystävyys, mutta yhtälailla puhumattoman rooli lankeaa myös turhautuneelle ja väärinymmärretylle tytölle ja naiselle. Kun kaikki sanat on sanottu, kun oma ääni ei kuulu, on helpompi olla hiljaa. Ironisuudessaan mykkyys koituu myös kohtaloksi niille, jotka ovat hiljaisuutta eniten halveksineet.
Mykkä lintu on eräänlainen hiljaisuuden ylistys, tarkoitettu kaikille, jotka joskus ovat saaneet sanoista tarpeekseen tai vain yksinkertaisesti kyllästyneet kuuntelemaan.
(Mari Lähteelä/ Sanojen aika)
Hienovireinen romaani hiljaisuudesta, keskushenkilönä nainen, joka viettää hiljaisuuden retriittiä luonnon keskellä retriittikeskuksessa. Hänen suhtautumisensa on epäilevää; hän ei tunne saavansa retriitistä tarvitsemaansa rauhaa. Hän tarkkailee ympärillään olevia naisia ja miettii heidän elämänkohtaloitaan. Hän itse on avioeronsa jälkeen hajalla, hämmennyksissään. Yksinäisyys, syyllisyys ja hylätyksi tulemisen tuska painavat hänen hartioitaan.
Hiljaisuuden keskellä hän alkaa muistella lapsuuttaan, äitiään joka hänen laillaan joutui jätetyksi, ja isäänsä ja tämän uutta vaimoa. Hän muistaa myös naapurin mykän, omalaatuisen ja lahjakkaan pojan, jonka kanssa hän ystävystyi ja jonka kanssa retkeili ympäristössä. Mykästä pojasta tuli hänelle tärkeä ihminen, jonka kuolema vaikutti häneen syvästi. Miksi kaikki palaa hänen mieleensä nyt näin elävästi? Mitä muisti on tallettanut, mikä on painunut unhoon? Millä tavalla muisti ylipäänsä toimii?
(Gummerus)
Tikan romaanissa vuorottelevat äänet ja hiljaisuus, sanat ja sanattomuus. Nainen on koko elämänsä antanut muiden sanella tämän paikan ja mitätöidä sekä käskyttää. Hän huomaa, että todellisuudessa hänen kokemansa merkityksekkäin ihmissuhde ja aito läheisyys kahden ihmisen välillä onkin syntynyt ilman sanoja, hiljaisessa yhteisymmärryksessä.
Kahdessa aikatasossa kulkeva tarina kertoo vuoroin aikuisen naisen epävarmuuden varjostamasta nykyhetkestä ja vuoroin katkeransuloisista lapsuusmuistoista. Mykkyyden käsite on kirjassa monimerkityksinen. Kaiken lähtökohtana on mykän pojan kanssa jaettu lapsuudenystävyys, mutta yhtälailla puhumattoman rooli lankeaa myös turhautuneelle ja väärinymmärretylle tytölle ja naiselle. Kun kaikki sanat on sanottu, kun oma ääni ei kuulu, on helpompi olla hiljaa. Ironisuudessaan mykkyys koituu myös kohtaloksi niille, jotka ovat hiljaisuutta eniten halveksineet.
Mykkä lintu on eräänlainen hiljaisuuden ylistys, tarkoitettu kaikille, jotka joskus ovat saaneet sanoista tarpeekseen tai vain yksinkertaisesti kyllästyneet kuuntelemaan.
(Mari Lähteelä/ Sanojen aika)
Hienovireinen romaani hiljaisuudesta, keskushenkilönä nainen, joka viettää hiljaisuuden retriittiä luonnon keskellä retriittikeskuksessa. Hänen suhtautumisensa on epäilevää; hän ei tunne saavansa retriitistä tarvitsemaansa rauhaa. Hän tarkkailee ympärillään olevia naisia ja miettii heidän elämänkohtaloitaan. Hän itse on avioeronsa jälkeen hajalla, hämmennyksissään. Yksinäisyys, syyllisyys ja hylätyksi tulemisen tuska painavat hänen hartioitaan.
Hiljaisuuden keskellä hän alkaa muistella lapsuuttaan, äitiään joka hänen laillaan joutui jätetyksi, ja isäänsä ja tämän uutta vaimoa. Hän muistaa myös naapurin mykän, omalaatuisen ja lahjakkaan pojan, jonka kanssa hän ystävystyi ja jonka kanssa retkeili ympäristössä. Mykästä pojasta tuli hänelle tärkeä ihminen, jonka kuolema vaikutti häneen syvästi. Miksi kaikki palaa hänen mieleensä nyt näin elävästi? Mitä muisti on tallettanut, mikä on painunut unhoon? Millä tavalla muisti ylipäänsä toimii?
(Gummerus)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
220