Mustarastas laulaa

Stephen Wraysfordille sodan syttyminen on tavallaan helpotus. Katkeamattomassa kranaattitulessa, lentävien maakokkareiden ja shrapnellien seassa normaalielämä unohtuu. Menee pitkiä aikoja, ettei hän ajattelekaan Isabelleä. Mutta sodalla on hintansa. Rintamalta palattuaan Stephen ei puhu mitään. Ei kahteen vuoteen. ”Sisältää aistivoimaisimpia rakkauskohtauksia mitä koskaan olen lukenut.” – Jeffrey Archer, Daily Express Stephen Wraysford on yksi niistä kymmenistätuhansista brittisotilaista, jotka joutuvat täysin valmistautumattomina Sommen helvettiin heinäkuun ensimmäisen päivän aamuna vuonna 1916. Inhimillisen kärsimyksen näkeminen muuttaa nuoren miehen mykäksi raunioksi, joka ei sodasta palattuaan koskaan tervehdy. Koodikielellä kirjoittamiinsa päiväkirjoihin hän on kuitenkin tallentanut muistot sodasta – ja intohimoisesta rakkaudestaan Isabelleen, nuoreen naimisissa olevaan ranskattareen. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin Stephenin 38-vuotias tyttärentytär murtaa päiväkirjojen koodin. Pala palalta hän kokoaa isoisänsä tarinan – ja saa selville myös totuuden isoäidistään.
(Otava)