Ihalainen, J. K.

Kirjailijan muu nimi

Ihalainen, Jyrki K.

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Nimi

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

kokoomateokset
runokokoelmat

Muut teokset (kuvittajana)

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

J.K. Ihalainen (s. 1957) on Tampereelta kotoisin oleva kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä ja kustantaja. Hänen esikoisrunokokoelmansa Flesh & Night ilmestyi Christianiassa vuonna 1978. Siitä saakka hän on julkaissut runoja suomeksi, englanniksi ja tanskaksi. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut tietokirjoja ja suomennoksia. Ihalaisen teoksia ovat kuvittaneet muiden muassa William S. Burroughs, Outi Heiskanen ja Marita Liulia.

Ihalainen pitää Palladium Kirjat -nimistä kirjankustantamoa. Ihalaista on kuvailtu totaalirunoilijaksi, koska hän hallitsee kirjan koko ketjun: hän kirjoittaa, käyttää painokonetta, käy esiintymässä kirjamessuilla ja runokeikoilla sekä myy itse kirjojaan, usein kädestä käteen. Vuodesta 2003 lähtien Ihalainen on toiminut Tampereella järjestettävän Annikin Runofestivaalin taiteellisena johtajana.

“Runon tekeminen on prosessi, jonka kautta pääsee eroon terveesti menneestä, eikä jumiudu aiempien elämänvaiheiden kolttosiin. Prosessi seuraa koko ajan mukana. Runot syntyvät erikseen ja ajallaan, ja niiden päätyminen kirjoiksi liittyy sosiaaliseen kulttuuriin.”

Lukukeskus



Palkinnot:
Nuoren Voiman Liiton palkinto 1995
Pirkanmaan taidepalkinto 1998
Eino Leinon palkinto 2010


---


Valtavaa tuotantoa leimaa pyrkimys yhteiskunnan ja länsimaisen sivistyksen laidalle. Ihalainen on koonnut samoihin kansiin mm. alkuperäiskansojen runoutta, buddhalaisia kirjoituksia ja mytologiaa. Omissa runoissaan Ihalainen lähestyy beat-runouden aiheistoa ja muotoja. -- Vapaus on beat-runouden ja myös Ihalaisen peruskäsitteistöä. (Mika Nykänen, verkkojulkaisu: www.kiiltomato.net, artikkelin päiväys 6.10.2000)

syntynyt 6.1.1957 Tampereella
asuu Siuron kylässä, Nokialla
naimisissa, neljä lasta
ammatti: kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä, kustantaja
palkinnot kirjailijan työstä: Nuoren voiman liiton palkinto 1995, Pirkanmaan taidepalkinto 1998, Eino Leinon palkinto 2010
harrastukset: retket

Nokian Siurossa asuva J. K. Ihalainen on julkaissut n. kolmekymmentä runokirjaa suomeksi, englanniksi ja tanskaksi, kymmenkunta tietokirjaa ja viitisentoista suomennettua teosta. Ihalaisen runoja on käännetty ruotsiksi ja ranskaksi. Vuodesta 1978 lähtien Ihalainen on tehnyt kirjansa itse: kirjoittanut tai kääntänyt, kustantanut, painanut ja toiminut kirjojensa kirjakauppiaana. Ihalainen on Tampereella kesäisin järjestettävän Annikin runofestivaalin järjestäjiä.

Vuoden 2010 Eino Leino palkinnon sai J. K. Ihalainen. Palkintolautakunnan perustelut: "Palkintolautakunta luovutti palkinnon Ihalaiselle toisin tekemisestä sekä kirjan ja sanan voiman vaalimisesta. Lautakunnan mukaan Ihalainen on vapauden ja painokonetta pyörittävän veden voimalla kirjoja tekevä maailmankansalainen, joka on kulkenut pakolaisen vimmalla, keräilijän vaistolla ja maanmittarin nöyryydellä runon juurille, sinne missä näkyjennäkijät vielä elävät.

Tampereella syntynyt Ihalainen asuu nykyään Siuron kylässä Pirkanmaalla, jossa hän pyörittää kosken voimalla toimivaa kirjapainoa. Oman tien kulkijana, runollisena elämäntaiturina ja vapauden vaatimukseen perustuvalla elämäntavallaan J.K Ihalainen on Eino Leino-palkintoraadin mielestä osoittanut, että on mahdollista tehdä merkityksellisiä kirjallisia tekoja, elää ja toimia toisin valtakulttuurin ulkopuolella.
Runoilijan, suomentajan, pienkustantajan, kirjanpainajan, kulttuurilehden toimittajan ja festivaalijärjestäjän talossa runous syntyy kuvien, musiikin ja ihmisten keskellä. Palkintoraati korostaa että Siuron Rimbaudin ovet ovat auki niillekin, joita runous ei muualla tavoita, ja sen kynnyksen yli ovat kulkeneet myös meillä muutoin vähälle huomiolle jääneet avantgarde-, beat- ja undergroundrunoilijat Jerome Rothenbergistä ja Gary Snyderistä Bruno K. Öijeriin.

Palkintoraati totesi myös, että Ihalaisen Palladium-kirjat on ollut tienraivaaja ja esikuva uusille ja rohkeille pienkustantamoille, ja tamperelaisen Annikin runofestivaalin maaginen tunnelma, runonmielinen vastarinta ja yhteisöllisyys ovat vertaansa vailla. Vaikka J.K. Ihalaista voisi luulla suomalaisen runouden suureksi muukalaiseksi, on hän runoihmisten rakastama ja arvostama sanankäyttäjä ja mahdollistaja, Eino Leinon hengessä hymysuin laulava "kirjaton, karjaton mies". (YLE.fi -verkkosivut, lainaus 23.3.2010)

Kirjailija kuvaa kirjoittamisen olevan itselleen luonteva osa todellisuuden ja maailman mieltämistä. Hän ei kuitenkaan halua koskaan pelkästään kirjoittaaa, vaan "välillä on rakennettava talo, matkustettava, tehtävä puutarhaa".
Ihalainen pitää merkittävimpänä teoksenaan tähänastisessa tuotannossaan maailmanrunouden antologiaa Yön häntäluu (1998), koska "se avaa uusia maailmoja ja todellisuuksia suomalaisille lukijoille".

Tällä hetkellä kirjailija pitää luovan työnsä lähtökohtina kansojen suullisen perinteen, myyttien, syntytarinoiden ja rituaalien tutkimista. Hän on myös suomentanut kirjallisuutta, "vaihtanut kieltä", ja viime vuosina yhä enemmän mieltynyt tietokirjojen kirjoittamiseen.
Itselleen tärkeitä kirjailijoita ja kirjoittajia J. K. Ihalainen mainitsee Joseph Conradin, Henry Millerin, William Burroughsin, Gary Snyderin, Risto Ahdin, Eeva-Liisa Mannerin, Diana di Priman, Sven Hedinin, Noam Chomskyn ja Carl Jonas Love Almqvistin.
Suhteestaan pirkanmaalaisuuteen J. K. Ihalainen kertoo, että hänen isänsä oli "hyvin pirkanmaalainen". Itse hän tuntee viihtyvänsä täällä: "Juurevaa seutua."

Vuonna 2003 ilmestynyt valittujen runojen kokoelma Eurooppalainen kuolemankirja sisältää Ihalaisen runoja kolmelta vuosikymmeneltä. Kirjasta ja itse kirjailijasta sanoo Seppo Järvinen näin: "Kuka ihmeen JiiKoo? Yksiselitteistä vastausta on mahdoton antaa. Joka tapauksessa kysymyksessä on pystyasentoon noussut ajatteleva olento, ihan lihaa ja verta oleva Siuronkoskella maastoutunut dharmapummi, josta aneemisesti sykähtelevä kirjallisuusinstituutiomme välillä saa sopivasti sähköshokkeja. Vahva taustavaikuttaja hän kuitenkin on: ikiomalla painokoneeellaan, hyvin huolletulla ja juovuttavasti painomusteelta ja konerasvalta tuoksuvalla Heidelbergilla tämä aikamme Gutenberg suunnittelee, asemoi, taittaa ja painaa kirjoja, jotka on valmistettu huolella ja rakkaudella. -- Eurooppalainen kuolemankirja on syntyessään kulttikirja." (Seppo Järvinen, verkkojulkaisu: www.kiiltomato.net, artikkelin päiväys 5.1.2004)

Heikki Sauren v. 2003 ilmestynyt kirja Zen ja kirjapainon siirtämisen taito: otteita J. K. Ihalaisen elämästä kertoo kirjailijan elämästä, mutta se ei ole tyypillinen elämäkertateos tai henkilöhistoriallinen esitys. Kirjasta välittyy kuva "toisinrunoilijasta, toisinkustantajasta ja toisineläjästä" (Sauren, 2003, s. 11).

"Ihalainen ei kotiudu mihinkään, eivätkä hänen runonsakaan viivy missään. Ne ovat sarjoja lyhyitä vaikutelmia ja esteettisiä huomioita. Runoilijana Ihalainen hakee yhä kitkerämpiä ja kauniimpia kuvia vaihtoehdosta lännen elämänmallille." (HS 17.3.2004, Jussi Ahlroth)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

J. K. Ihalaisen tuotanto

Runokirjat (suluissa kuvittaja):

Flesh & Night, Christiania 1978
Some poems, Christiania 1979
Pyramidista nousi silmä (Kari Sipilä), Tukholma 1980
Hidas loitsu, Helsinki 1981
Forfalskede digte (omat valokuvat), Kööpenhamina 1981
Silmänkääntäjän kevät (Jaakko Rönkkö), Kööpenhamina 1983
Veljesnaamio (Rami Valta), Kööpenhamina 1984
Birds (Anni Näkkäläjärvi), Kööpenhamina 1984
Last Language Game (Lauri Dammert), Kööpenhamina 1984
Papukaijapeli (Rami Valta), Kööpenhamina 1985
Dikter på svenska (Lauri Dammert), Göteborg 1985
A historia das falsifications (Lumetti), Lissabon 1986
Magic Box (Mona Grini), Kööpenhamina 1986
Vääränrahanpolttajat (Lauri Dammert), Kööpenhamina 1986
Birds Bullets Buildings (William Burroughs), Kööpenhamina 1988
Sankareita ja silmänkääntäjiä (Tom Benson), Kööpenhamina 1988
Vers la terre, Algiers 1988
A Dogs, Kööpenhamina 1988
Arcaba - not for sale (Alfred Floki), Kööpenhamina 1988
Opus no. 21 (Andrzeja Mleczki), Kööpenhamina 1988
Kadotetun kielen peli, Angelniemi 1989
Zapping zones (Alfred Floki), Angelniemi 1990
Skeleton Sky (Marita Liulia), Angelniemi 1990
Kirja (Kimmo Framelius), Angelniemi 1990
Sähköinen elinkautinen - 23 P 'kWh, Angelniemi 1990
Kuume, Angelniemi 1992
Ghost Dances, Tampere 1995
Europeiska Dödsboken, (Valda dikter - övers. Martin Enckell), Tampere 1996
Vapaiden lintujen historia (Outi Heiskanen), Tampere 1996
Yön häntäluu : maailmanrunouden antologia / tulkinnut J. K. Ihalainen (1998)
Ihosi alla sykkivät sanat (Tea-Mari Brax, Outi Heiskanen), Tampere 2000
Skywalker Under the Outlaw Sun (Steve Pedersen), Tampere 2002
Eurooppalainen kuolemankirja : valitut runot 1980-2003, Turku 2003
Takaperinlukua (2007)
Tisle (2012)

Laiminlyödyn maailman todistus, runo-CD yhdessä Sándor Vályn (musiikki) kanssa (2003)
Ei kenenkään maalla, runo-CD yhdessä Sándor Vályn (musiikki) kanssa (2005)
Yötä päivää, runo-cd yhdessä Sandor Vályn kanssa (2009)

Proosa:

Anaru, sielunkääntäjä (1997)

Tietokirjallisuus:

Kultaiset vuoret - Mongolian matkalla, Cultura 1993
Hamppu Suomessa - Katsaus kuituhampun viljelyyn ja valmistukseen Suomessa, Palladium 1993
Jättiläisten maa - Vendien ja vandaalien muinaishistoria, Cultura 1994
Ainoa ainoa ainoa elämä - Kuolematon kulkuri Arthur Rimbaud, Palladium 1995
Jätkät sätkät parrunpätkät - Kansanrunoja tupakasta tupakka-askissa, Palladium 1995
Primitiivinen raha, Palladium 1996
Kaiken kansan katajaiset - yrttiviinat ja niiden valmistaminen, Palladium 1997
Paimentolaisten ja alkuperäiskansojen asumukset, Palladium 1998
Tuli - Tulen synty, tulen mytologia ja tulen tekeminen, yhdessä Turkka Aaltosen kanssa, Palladium 1999
Zen ja kirjapainon siirtämisen taito : otteita J. K. Ihalaisen elämästä / Heikki Saure ja J. K. Ihalainen (2003)
Salatun teknikot 1: kirjoituksia itäisten heimojen suullisesta perinteestä ja shamaanien kielestä / toim. J. K. Ihalainen (2004)

Suomennokset:

Yacoubi, Ahmed Viisi silmää (1987)
Snyder, Gary Virtaavan veden musiikkia : valitut runot 1957-1992 (1994)
Cendras, Blaise Transsiperialaista proosaa (1996)
Yön häntäluu : maailmanrunouden antologia / tulkinnut J. K. Ihalainen (1998)
Vály, Sándor Talazüekiläinen Korgaj Eepos (1998)
Dharma lintujen keskuudessa (2000)
Huuhkaja-jumala : ainujen eeppinen runo, Pohjois-Japani (2000)
Rothenberg, Jerome Hiljaisuuden peili : valitut runot 1960-2000 (2000)
Cendras, Blaise Tuskan pääkaupungit (2001)

J. K. Ihalaisen teosten käännöksiä:

Clavier affectif : vingt poètes finlandais au regard du surréalisme / etat des lieux établi par Väinö Kirstinä et Philippe Jacob (Rivages du Nord 2003, Juin), sis. mm. J. K. Ihalaisen runoja (ranska)

Den europeiska dödsboken : valda dikter 1980-1992 / ruotsiksi käänt. Martin Enckell (1992)

Dotyky 1994:6 s. 36-42 ((Bratislava 1994) Runoja slovakiksi

Revue svetovej literatury 1994:1 s. 2-61 (Bratislava 1994) Runoja slovakiksi

Tekstinäyte


HERRAN RUKOUS

Herra jolla on tuhat nimeä/
ja miljoonat kasvot/
Allah Jehova/
ja kaikki sinun profeettasi/
Muhammed Jeesus Gautama/
Herra ota minulta pois tämä sanomisen vimma/
anna tänä päivänä minun hiljaisuuteni/
sulje minun erämaahiekan ahmaisemat silmäni/
taltuta minun rukoukseni niin kuin olet taltuttanut ne/
jotka ovat Sinua vastaan rukoilleet/
tyynnytä minua ravisteleva levottomuus/
niin kuin olet tyynnyttänyt ne/
jotka kapinoillaan Sinua uuvuttaneet/
minun kapinani ei ole niin pyhä/
eikä se ole kovin jumalinen/
vaan se on hyvin maallinen, hyvin mullallinen,/
hyvin tuskallinen kapina/
tämänpuoleinen/
niin kuin nälkä ja kuolema/
ovat tällä puolen//

Oi Herra/
Sinun kasvottomuutesi/
on ruvennut väsyttämään minua/
lepää Sinä laakereillasi Herra/
niin kuin lepäävät laakereillaan Mongolian traktorit/
niin kuin lepäävät leijonat Korkeasaaressa/
ymmärrätkö Sinä minua Herra?/
et sinä kuitenkaan ymmärrä//

Sinä olet rajaton minä olen rajallinen/
meidän ihmisten maailma on rajallinen/
kaikilla rajoillamme ovat tullimiehet rahastamassa/
ja rajavartiostot tappamassa toisiaan ja sivullisia/
mutta tämä kaikki on Sinulle tuttua/
minä kuulen miten Sinua naurattaa Herra/
mutta et kykene nauramaan ääneen/
koska Sinä pelkäät Herra/
koska Sinä pelkäät tätä kaikkea/
minkä olet pystyttänyt/
mikä on kasvanut omia aikojaan/
jättiläismäiseksi kurittomaksi hirviöksi/
jota et kykene enää paimentamaan/
niin kuin kykenit paimentamaan valittua kansaasi/
joka juoksi ristiin rastiin Siinailla/
Tiedätkö Herra/
nyt ne tappavat toisiaan Siinailla/
Sinusta on tullut sodan jumala/
Herra, oliko se Sinun tahtosi/
vai ymmärsitkö Sinä kaiken väärin/
pian varmaan sanot/
ettei Sinua saa sinutella/
pian varmaan sanot/
että on koittava aika/
jolloin valitut pääsevät istumaan/
valon syliin –//

Mutta Herra/
minä olen veisannut tätä virttä ennenkin/
sekö oli Sinun tarkoituksesi/
erotella jyvät akanoista/
roikotella hulluutta ristinpuussa/
ja juottaa loput humalaan/
ja antaa soihtusi sellaisille/
jotka kykenevät sillä polttamaan/
köyhän sokeaksi/
ja viisaan vanhaksi/
sekö oli Sinun tarkoituksesi Herra?/
vai olenko minä käsittänyt kaiken väärin?/
Sinun tarkoituksesi on kenties kannustaa meitä/
Sinun tarkoituksesi on kenties koota/
kadonneista paikoista mainio seurapeli/
täydellä kädellä Hiroshimasta Auschwitchiin/
nelosilla Auschwitchista Hanoihin/
värisuoralla Hanoista Bagdadiin/
kuvakortit kuin Helvetin Enkeleiden hautakivistä/
mutta Herra/
jokerit Sinä pimität meiltä//

Okei okei minä suljen silmäni/
kärsimys jalostaa/
kärsimys jalostaa/
kärsimys jalostaa/
siispä minä vaellan/
huono omatunto taakkanani/
nälkä seuranani/
kuolema kinterilläni/
kulkumme työlästä/
kulkumme on työlästä olkoon niin/
matkamme vaivalloinen olkoon niin//

Joku jossakin on joskus päättänyt/
että me emme kestä totuutta./
Joku on testamentannut meille tämän syyllisyyden/
Kallonkutistajamme allekirjoittavat/
kallonkutistusreseptejä yötä päivää/
Vanhemmat virkamiehet ujuttavat klapia väliin/
Hissun kissun vaapulavissun/
Nyt sä putosit tästä pelistä pois


(Teoksesta Eurooppalainen kuolemankirja : valitut runot 1980-2003, Sammakko 2003)


Manifesti

Ihmisellä on oikeus elää
oman lakinsa mukaan
elää sillä tavalla kuin hän haluaa
tehdä töitä niin kuin haluaa
asua miten haluaa
rakentaa miten haluaa
levätä niin kuin haluaa.

Ihmisellä on oikeus
syödä mitä haluaa
juoda mitä haluaa
huumata itsensä miten haluaa
liikkua minne haluaa maan päällä.

Ihmisellä on oikeus
puhua mitä haluaa
ajatella mitä haluaa
kirjoittaa mitä haluaa
piirtää ja maalata mitä haluaa
kaivertaa ja veistää mitä haluaa

pukeutua miten haluaa
nukkua milloin haluaa
uneksia mitä haluaa.

Ihmisellä on oikeus
rakastaa ketä haluaa.
Ihmisellä on oikeus
rakastella missä haluaa.

Ihmisellä on oikeus
palvella jumalana ketä haluaa
rakentaa temppeli minne haluaa
uhrata mitä haluaa
kuolla milloin ja miten haluaa
jälleensyntyä miksi haluaa.


Ote teoksesta Ihosi alla sykkivät sanat (2000)


Meitä on kusetettu/
nämä sodat/
tämä jälleenrakentaminen/
tämä meille markkinoitu/
maailmanlaajuinen ulkonaliikkumiskielto/
In the Spirit of Democracy


(Kokoelmasta Takaperinlukua, Palladium 2007)

Lähteitä ja viittauksia

Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2000 / toim. Olli Heikkonen, Mikko Rimminen (WSOY 2001)
Mot mot : elävien runoilijoiden klubin vuosikirja 2003 / toim. Antti Nylén, Saila Susiluoto (WSOY 2004)
Saure, Heikki & Ihalainen, J. K. Zen ja kirjapainon siirtämisen taito - otteita J. K. Ihalaisen elämästä (Sammakko 2003)
TS 3.1.2003 Tuomo Karhu: Kirjailija J. K. Ihalainen tekee melkein kaiken itse
HS 17.3.2004 Jussi Alroth: Laiminlyödyn maailman todistaja: totaalitaitelija J. K. Ihalainen...
Lukufiilis 2004: 1, Jantso Jokelinin haastattelu J. K. Ihalaisesta
Aurinko laskee Aleksandriassa : kirjoituksia maailmasta ja maailmalta / Tero Tähtinen (2009)