Setälä, Aini

Kirjailijan muu nimi

Setälä, Aini Sigrid

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

satukokoelmat

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Nimi

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Tyyppi

sadut

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Luonnehdinta

Ristiinalainen lastenkirjailija Aini Setälä asui suuren osan elämästään Helsingissä, mutta siteitään lapsuusmaisemiinsa ja eteläsavolaisuuteen hän ei koskaan katkaissut. Erityisen vahvana siteet näkyvät hänen lastenkirjoissaan, niiden tapahtumissa ja maisemissa. Aini Setälä kirjoitti ja omisti myös lukuisia lauluja ja runoja kotiseudulleen.


Faktaa

Aini Setälä syntyi maanviljelijäperheen vanhimpana tyttärenä 3.7.1899 Ristiinan Heinniemessä. Perheeseen syntyi kaikkiaan kymmenen lasta. Vanhemmat olivat musikaalisia ja isä tunnettiin myös taitavana riimittäjänä sekä kunnallismiehenä. Kansakoulunsa Aini kävi Himalansaaressa. Ainin lapsuudenkoti sijaitsi Someenjärven tienhaaran lähettyvillä. Someenjärvellä Aini tutustui jo pikkutyttönä siellä kesiään viettävään E.N. Setälän perheeseen. Perhe tarjosi lahjakkaalle tytölle mahdollisuuden opiskella Helsingissä. Aini opiskeli Helsingin kauppiaitten kauppakoulussa sekä lauluopintoja konservatoriossa. Kahdeksantoistavuotiaana Aini avioitui perheen pojan Vilho Suonio Setälän kanssa. Heille syntyi neljä lasta ja he asuivat talvikaudet Helsingissä. Perhehuolien takia Aini Setälä joutui lopettamaan hyvin alkaneet lauluopintonsa. Sen sijaan hän toimi perheenäidin tehtäviensä ohella oikolukijana ja kirjaajana. 1920-luvulla perhe osti Ristiinasta tilan ja kesäpaikakseen Metsäpirtin. Siitä tuli Aini Setälän kirjallinen tukikohta, jonne hän palasi aina koulujen kesälomien alkaessa. Hän asui siellä myös sota-ajan vuoteen 1945 saakka. Samaan aikaan hänen miehensä Vilho Setälä toimi Päämajan valokuvaajana.

Setälät erosivat vuonna 1955. Viimeiset viisi vuottaan Aini Setälä asui Mikkelissä. Hän kuoli 21.1.1991.


Kirjailijaura

Himalansaaren kansakoulun opettaja Hilma Heikkilä huomasi Ainin lahjakkuuden jo varhain ja kannusti häntä kirjoittamaan runoja ja suorasanaista tekstiä. Annikki Setälä oli Ainin leikkitoveri ja ensimmäinen kirjallinen ystävä, josta tuli myös lastenkirjailija. Ainin ensimmäiset tekstit julkaistiin lastenlehti Pääskysessä. Kesälomakausillaan ja sota-aikana Aini Setälä kirjoitti Ristiinan Metsäpirtissään lähes kaikki teoksensa. Hänen esikoisteoksensa oli runoteos Metsäpirtin lapset (1927). Viimeinen Setälän kirja julkaistiin vuonna 1962. Lastenkirjojen lisäksi hän kirjoitti myös novelleja ja lukuisia runoja, joita mm. Erkki Melartin sävelsi. Aini Setälän lastenkirjat ja monet runot saivat aiheensa hänen kotiseudultaan, sen luonnosta ja omista sekä hänen lastensa lapsuusaiheista.

(Etelä-Savon kirjailijat)

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Metsäpirin lapset. Runoja. Kuv. Elsi Borg. Otava 1927.

Argus, minkä vuoksi? Salapoliisiromaani. Suomennos. Otava 1928.

Paitaressut. Satukirja. Kuv. Maija-Liisa Grönros. Otava 1929.

Forge, Jean, Kuiluja. Suomennos. Otava 1942.
Pekan ja Liisan ystävät. Lastenrunoja. Smia 1943.

Umpuja. Kuvakirja Suomen lapsista. Kuv. Vilho Setälä ja Arja Setälä-Kaartotie. Otava 1950.

Sininen satu. Satukirja. Otava 1951.

Apteekin kukkuva kello. Satuja ja kertomuksia. Valistus 1962.



Runoja, novelleja, lehtijuttuja, käännöstöitä.