Palkispää, Martti
Elämäkertatietoa
Asunut Tohmajärvellä
Martti Toivo Palkispää (sukunimi vuoteen 1953 Bamberg), 19.04.1924 Korpiselkä – 16.05.2006 Suonenjoki. Kirjailija. Varsinaiselta ammatiltaan Palkispää oli metsätalousneuvoja.
Palkispään vanhemmat olivat myymälänhoitaja Evert Albin Bamberg ja Katariina Rissanen. Hän valmistui metsäteknikoksi Rovaniemen metsäkoulusta 1948. Palkispää työskenteli metsäalalla ensin Sodankylässä 1949–1952 ja myöhemmin Savossa (Kaavi 1952-1962, Varkaus 1962-1974).
Palkispää oli naimisissa 1946–1971 Katri-Mirjam Karjusen kanssa ja erottuaan meni toisen kerran naimisiin Irja Annikki Halmeen kanssa 1972.
Martti Toivo Palkispää (sukunimi vuoteen 1953 Bamberg), 19.04.1924 Korpiselkä – 16.05.2006 Suonenjoki. Kirjailija. Varsinaiselta ammatiltaan Palkispää oli metsätalousneuvoja.
Palkispään vanhemmat olivat myymälänhoitaja Evert Albin Bamberg ja Katariina Rissanen. Hän valmistui metsäteknikoksi Rovaniemen metsäkoulusta 1948. Palkispää työskenteli metsäalalla ensin Sodankylässä 1949–1952 ja myöhemmin Savossa (Kaavi 1952-1962, Varkaus 1962-1974).
Palkispää oli naimisissa 1946–1971 Katri-Mirjam Karjusen kanssa ja erottuaan meni toisen kerran naimisiin Irja Annikki Halmeen kanssa 1972.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muut julkaisut:
* Lapin rajoilta. Proosaa pohjoisilta alueilta. Toim. Erno Paasilinna. Korvenkummun Elina / Martti Palkispää. Helsingissä, Otava 1973. 325 s.
* Oravikosken – Kotalahden historia. Palkispää, Martti & Wetzell, Lars. Outokumpu Oy. 1978.
Kirjailijasta kirjoitettua:
* Palkispään luomistyön taustana Lapin olot ja sen eri elämykset. Savo 21.02.1960.
* [Kimmaltavassa metsässä] Armo Hormia/Aamulehti 13.01.1952; Kai Lehtinen/Helsingin Sanomat 09.12.1951; Aarne Laurila/SSd 16.12.1951; Hanna-Liisa Heiskala/Suom. Suomi 1952, s. 309; S.U.K. [Uolevi Kianto]/Kaltio 1952, s. 22.
* [Poroerotus] Armo Hormia/Aamulehti 25.11.1952; Kauko Kyyrö/Uusi Suomi 10.11.1952; Kai Lehtinen/Helsingin Sanomat 02.11.1952; Aarne Laurila/SSd 25.10.1952; Alpo Routasuo/Maaseudun Tulevaisuus 23.12.1952; S.U.K. [Uolevi Kianto]/Kaltio 1952, s. 170; Eila Pennanen/Parnasso 1952, s. 375; Kerttu Tanner/Valvoja 1953, s. 49.
* [Nappaslieriäiset] Jörn Donner/Nya Pressen 20.11.1954; K.K./Uusi Suomi 26.11.1954; Kai Laitinen/Helsingin Sanomat 07.11.1954; Aarne Laurila/SSd 07.11.1954; V.R./Aamulehti 08.12.1954; Aira Sinervo/Työkansan Sanomat 17.12.1954; Lars Hamberg/Finsk Tidskrift 1955, s. 350; Kauko Kare/Suom. Suomi 1955, s. 56; Pekka Mattila/Valvoja 1955, s. 52.
* Lapin rajoilta. Proosaa pohjoisilta alueilta. Toim. Erno Paasilinna. Korvenkummun Elina / Martti Palkispää. Helsingissä, Otava 1973. 325 s.
* Oravikosken – Kotalahden historia. Palkispää, Martti & Wetzell, Lars. Outokumpu Oy. 1978.
Kirjailijasta kirjoitettua:
* Palkispään luomistyön taustana Lapin olot ja sen eri elämykset. Savo 21.02.1960.
* [Kimmaltavassa metsässä] Armo Hormia/Aamulehti 13.01.1952; Kai Lehtinen/Helsingin Sanomat 09.12.1951; Aarne Laurila/SSd 16.12.1951; Hanna-Liisa Heiskala/Suom. Suomi 1952, s. 309; S.U.K. [Uolevi Kianto]/Kaltio 1952, s. 22.
* [Poroerotus] Armo Hormia/Aamulehti 25.11.1952; Kauko Kyyrö/Uusi Suomi 10.11.1952; Kai Lehtinen/Helsingin Sanomat 02.11.1952; Aarne Laurila/SSd 25.10.1952; Alpo Routasuo/Maaseudun Tulevaisuus 23.12.1952; S.U.K. [Uolevi Kianto]/Kaltio 1952, s. 170; Eila Pennanen/Parnasso 1952, s. 375; Kerttu Tanner/Valvoja 1953, s. 49.
* [Nappaslieriäiset] Jörn Donner/Nya Pressen 20.11.1954; K.K./Uusi Suomi 26.11.1954; Kai Laitinen/Helsingin Sanomat 07.11.1954; Aarne Laurila/SSd 07.11.1954; V.R./Aamulehti 08.12.1954; Aira Sinervo/Työkansan Sanomat 17.12.1954; Lars Hamberg/Finsk Tidskrift 1955, s. 350; Kauko Kare/Suom. Suomi 1955, s. 56; Pekka Mattila/Valvoja 1955, s. 52.
Tekstinäyte
Ilma oli täynnä tuikeaa terästä, sillä pakkanen asui armottomana maankuoren päällä. Se tarttui kuin polttamalla paljaaseen ihoon ja iskeytyi nuolen lailla ohuiden pukimien läpi. Itse kunkin oli koottava viimeinenkin talvitamine hartioilleen ja perimmäinen rohkeuden hiven sydämeensä lähtiessään ulos. Turvallisien hirsiseinien sisältä astuja tunsi heti ääretöntä autiutta ja itsensä pienuutta, niin voimallisena tulvahti vastaan talven henki.
Ulostulija – ken hän lienee ollutkin – loi aluksi aristelevan silmäyksen ja veti syvään henkeään. Kohta tuntui kuin jotakin kylmää ja kovaa olisi soljahtanut keuhkoihin ahdistavana. Oli pakko rykäistä, ja rinta köhähti ontosti. Toinen henkäys – toinen rykäisy, ja vielä kolmas keuhkojentäyteinen tupsahti yskähdyksenä takaisin, kunnes keuhkot tottuivat raakaan, pakkasen tiivistämään ilmaan ja hengitys tasaantui. Mutta pakkanen sivalsi vielä kylmällä kämmenellään nenään ja poskipäihin, niitä oli hierottava ja hangattava asian toimituksen ohella. Helpotuksen huokaus puhkesi vastustamattomana huonelämmön jälleen hyväillessä ihoa.
[Poroerotus. WSOY 1952, s. 5]
Ulostulija – ken hän lienee ollutkin – loi aluksi aristelevan silmäyksen ja veti syvään henkeään. Kohta tuntui kuin jotakin kylmää ja kovaa olisi soljahtanut keuhkoihin ahdistavana. Oli pakko rykäistä, ja rinta köhähti ontosti. Toinen henkäys – toinen rykäisy, ja vielä kolmas keuhkojentäyteinen tupsahti yskähdyksenä takaisin, kunnes keuhkot tottuivat raakaan, pakkasen tiivistämään ilmaan ja hengitys tasaantui. Mutta pakkanen sivalsi vielä kylmällä kämmenellään nenään ja poskipäihin, niitä oli hierottava ja hangattava asian toimituksen ohella. Helpotuksen huokaus puhkesi vastustamattomana huonelämmön jälleen hyväillessä ihoa.
[Poroerotus. WSOY 1952, s. 5]