Tiainen, Marja-Leena

Vihervaaran Anna ja Seljan Rikhard. Kaksi romaanihenkilöä, kaksi kirjailijaa. L.M. Montgomery ja Rauha S. Virtanen välittivät romaaneissaan kirjailijan työstä niin hohdokkaan kuvan, että kymmenvuotias maalaistyttö Savosta päätti hänkin ruveta isona kirjailijaksi.
Kirjat olivat vaatimattoman lapsuuteni suuri rikkaus. Anna ja Selja -kirjojen lisäksi ahmin Viisikoita ja Riikkilän Pertsa ja Kilu -romaaneita. Myöhemmin ihastuin Alexsandre Dumas´n historiallisiin teoksiin ja tulihan ne Agatha Christien murhamysteeriotkin luettua. Nykyisin luen paljon kotimaista proosaa, ulkomaisista kirjailijoista tulee mieleeni Anne Tylerin viehättävän rönsyilevät romaanit. Luen myös paljon lasten- ja nuortenkirjoja. Harry Pottereita tunnustan lukeneeni vain yhden. Kun kerran on jäänyt kirjojen koukkuun, ei siitä silmukasta pääse irti. Eikä ole tarvettakaan. Lukemisen loukussa on ihana olla.

Monesti olisi paljon mukavampi lukea toisten kirjoittamia kirjoja kuin tehdä niitä itse. Kirjoittaminen ei ole mitään lastenleikkiä, vaikka lapsille ja nuorille kirjoitankin. Olen kirjoittanut muutaman kirjan aikuisillekin, mutta pidän itseäni ennen muuta lasten- ja nuortenkirjailijana. Alkaminen on kirjoittamisessa kaikkein vaikeinta. Istun tietokoneen ääreen aamukahdeksalta. Lopetan kirjoittamisen iltapäivällä, mutta eihän siitä työstä pääse rauhaan sittenkään. Romaanin henkilöt seuraavat mukaan kauppaan ja marjareissulle. Tuppaavat ryökäleet häiritsemään yöuniakin.
Kirjoittaminen on vain osa kirjailijan työtä. Monet kirjat vaativat taustatyötä mm. vanhojen lehtien lukemista, haastatteluja, matkustelua. Tässä taustatyössä voi mennä kuukausiakin, mutta itse kirjat pyrin kirjoittamaan aika nopeasti. Kirjaideoita tulee omasta ja toisten elämästä, televisio-ohjelmista, lehdistä ja ties mistä. Taivaasta niitä ei kuitenkaan tipahda, kaikki on kyllä harottava jostain.

Elämäkertatietoa

Mikään ei tule helposti on mottoni. Se pätee myös kirjailijan työhöni. Kirjoitan lapsille ja nuorille, joka lukijaryhmänä on haastava. Nuoret eivät välttämättä lue päivälehtien kritiikkejä, mutta lukemishalun saattaa sytyttää kaveri, joka on kehunut kirjaa. Nuortenkirjan pitää olla ensi lauseista lähtien vetävä, koukuttava. Juonen ja henkilöiden pitää olla uskottavia. Alkuidea romaaniin saattaa tulla esim. lehtijutusta tai kuulopuheesta, toisten ihmisten elämästä. Minua kiinnostavat sosiaaliset epäkohdat ja yhteiskunnalliset asiat, ja olen kirjoittanut niistä nuoren ihmisen silmin katsottuna. Perhekriisit, urheiluharrastukset, rasismi, kuolema, rakkaus, pakolaisnuoret. Aiheeni ovat joskus rankkoja, mutta kaikissa romaaneissani on toiveikas loppu.

Perhesuhteet: Vanhemmat sekatyömies Petter Juho Holopainen ja Agatha Räsänen.
Puoliso hammaslääkäri Erkki Tiainen 1975-.
Koulutus: Merkonomi Kuopion kauppaoppilaitos 1971.
Asuinpaikat: Kuopio -1975, Liperin Viinijärvi 1975-.

Palkinnot:
Ukrin "Vuoden Kynä" 1989
Topelius-palkintoehdokkuus 1996 (Miikan salainen tehtävä)
Topelius-palkinto 1999 nuortenromaanista Rakas Mikael
LukuVarkaus -lastenkirjallisuuspalkintoehdokas 2001 (Pidä nolla, Konsta!)
Pertsa ja Kilu -palkinto Laivakello 2002 (koko tuotanto)
Savonia-palkintoehdokas 2005
Savonia-palkinto 2007 (Alex ja pelon aika)

Harrastukset:
elokuvat, lukeminen, kalastus, sauvakävely, matkustaminen ja vapaaehtoistyö

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Tekstit kokoomateoksissa

-Rakasta tätä päivää. Joensuun vapaaopisto 1982
-Kenkää enolle : uutta lyhytproosaa. (Toim. Anja Kauranen ym.) Gummerus 1983
-Risteysasemilla. Joensuun vapaaopisto 1984
-Pasianssia. Joensuun vapaaopisto 1984
-Akordeja. Joensuun vapaaopisto 1985

-Raittiina raitilla : kirjoituskilpailu 1984. Pohjois-Karjalan lääninhallitus 1985
-Matkalla Muurmanskiin. Joensuun vapaaopisto 1986
-Eränkävijä. (Toim. Mauri Soikkanen) 1991
-Eränkävijä. Otava 1997
-Karjalaista aikaa : uuden karjalaisen kirjallisuuden antologia. (Toim. Raija Majamaa ym.) Tammi 1999
-Eränkävijä. (Toim. Mauri Soikkanen ja Jussi Soikkanen) Otava 2000
-Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista. Tammi 2004.
-Kielen kärjessä : Ukri 1956-2006. (Toim. Kari Tahvanainen) Ukri 2006

Kuunnelma: Eino, 67 (1986)

Sommer på hoje haele (Host & Son 2002). Kirja on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.

Tekstinäyte

- Sam, sinun kännykkäsi soi.
Kuulen äänen nyt itsekin. Kännykkä on Teemun huoneessa. Nukuin siellä edellisen yön. Tai vain Teemu nukkui. Minä pelkäsin, että alkaisin taas nähdä painajaista, enkä saanut unta ennen kuin aamuyöllä. Sittenkin minä näin pahaa unta.
- Haloo!

- Onko Samuel Mugangu? mies tiedustelee ranskaksi.
- Kyllä, minä olen.
Taustalta kuuluu puhetta. Swahilia. Sydämeni alkaa jyskyttää. Samassa puhelimesta kuuluu naisen ääni.
-Samuel, oletko siellä?
Jalat pettävät altani. Lysähdän sängylle pystymättä päästämään ääntäkään. Nainen kyselee ja kyselee ja lopulta saan soperretuksi:
- Äiti? Oletko se tosiaan sinä?
Toisessa päässä kuuluu riemunkiljahdus. Äiti jatkaa:
- Minä se olen. Soitan sinulle pakolaisleiriltä. Tämä on lähellä Ruandaa. Olemme olleet täällä jo jonkin aikaa. Emmanuel, Marie ja Monique ovat täällä myös.
- Entä Thérèse?
Äiti oli hetken hiljaa ja alkaa sitten itkeä:
- Pikkuinen ei kestänyt. Hän sairastui kovaan kuumeeseen. Lääkärit yrittivät auttaa häntä täällä leirissä, mutta oli liian myöhäistä...Hänelle tuli ripuli, ja vatsa turposi...Sitten hän kuoli.
Pikku-Thérèse on poissa. Isä on kuollut. Mutta äiti elää!

[Alex, Aisha ja Sam. Tammi 2007, s. 320]

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.

Kuva: Pentti Potkonen