Työmiehen perhe
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
12/1970
Teosarvio
Wuolijoki, Hella: Työmiehen perhe. Työmies Rantasen perheen kronikka vuosilta 1895-1945.
Helia Wuolijoen jälkeenjäänyt teos, jota kustantajat eivät vuonna 1950 huolineet, merkitsee minulle sensaatiota: arkistoista kaivettu käsikirjoitus ohittaa reippaasti koko joukon tuoreita syyskirjoja. Alaotsikko on hyvä pitää mielessä, sillä kronikastahan tässä radiosarjan aineistoon perustuvassa teoksessa tosiaan on kysymys. Laajatkin historialliset tapahtumajaksot kuitataan usein lukujen johdannossa, ja sen jälkeen niihin avataan näkymä Helsinkiin vuosisadan vaihteessa muuttaneen torpanpojan, työmies Kustaa Rantasen perheen ja suvun kautta. Suurlakko, vuosi 1918, vankileirit, maanalainen kommunismi, työttömyys, Lapuan liike, kyyditykset ja sodat mahtuvat tähän puolen vuosisadan läpileikkaukseen, jonka henkilöiden määrä ja sukulaisuussuhteitten rönsyilevyys jälleen todistavat Niskavuoren mestarin kiinnostuksesta laajojen kokonaisuuksien hahmottelerniseen.
Kunnioitan myös Wuolijoen sävytyksen pehmeyttä, joka ei kuitenkaan merkitse antautumista toimimaan porvarillisen yhteiskunnan asettamilla ehdoilla. Rantaset säilyttävät tietoisuutensa, heidän sosialismissaan on sekä terää että lämpöä. Näin syntyy monumentti, joka ei 20 vuodessa ole menettänyt mitään merkityksestään; toinen asia on, että jos se olisi saanut ilmestyä kirjoittamisaikaan, se osaltaan olisi voinut olla antamassa uutta rohkeutta työväen kirjallisuudelle, tuomassa uutta ilmettä viime vuosikymmenien kirjallisuuteen.
Helia Wuolijoen jälkeenjäänyt teos, jota kustantajat eivät vuonna 1950 huolineet, merkitsee minulle sensaatiota: arkistoista kaivettu käsikirjoitus ohittaa reippaasti koko joukon tuoreita syyskirjoja. Alaotsikko on hyvä pitää mielessä, sillä kronikastahan tässä radiosarjan aineistoon perustuvassa teoksessa tosiaan on kysymys. Laajatkin historialliset tapahtumajaksot kuitataan usein lukujen johdannossa, ja sen jälkeen niihin avataan näkymä Helsinkiin vuosisadan vaihteessa muuttaneen torpanpojan, työmies Kustaa Rantasen perheen ja suvun kautta. Suurlakko, vuosi 1918, vankileirit, maanalainen kommunismi, työttömyys, Lapuan liike, kyyditykset ja sodat mahtuvat tähän puolen vuosisadan läpileikkaukseen, jonka henkilöiden määrä ja sukulaisuussuhteitten rönsyilevyys jälleen todistavat Niskavuoren mestarin kiinnostuksesta laajojen kokonaisuuksien hahmottelerniseen.
Kunnioitan myös Wuolijoen sävytyksen pehmeyttä, joka ei kuitenkaan merkitse antautumista toimimaan porvarillisen yhteiskunnan asettamilla ehdoilla. Rantaset säilyttävät tietoisuutensa, heidän sosialismissaan on sekä terää että lämpöä. Näin syntyy monumentti, joka ei 20 vuodessa ole menettänyt mitään merkityksestään; toinen asia on, että jos se olisi saanut ilmestyä kirjoittamisaikaan, se osaltaan olisi voinut olla antamassa uutta rohkeutta työväen kirjallisuudelle, tuomassa uutta ilmettä viime vuosikymmenien kirjallisuuteen.