Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kun enkelit katsovat muualle
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Arkinen ja luonnollinen homoseksuaalisuuden kuvaus on edelleen harvinaista nuorten kirjallisuudessa. Yhtään hullumpaa yritystä ei ole Salla Simukalla, jonka päähenkilö Kirsikka on yläasteella oleva lesbotyttö.
Kirja ei keskity Kirsikan identiteetin etsimiseen tai sen suoranaisesti aiheuttamiin hankaluuksiin - suuntautuminen on itsestäänselvyys sekä perheen että ystävien kesken, eikä sitä tarvitse enää kyseenalaistaa. Ongelmia sen sijaan syntyy, kun Kirsikka rakastuu luokkatoveriinsa Susannaan, enkelinkiharaiseen mietiskelijätyttöön. Riittääkö ystävyys, kuolettaako suuremmat tunteet, miten ihastumisesta voi puhua toiselle, jonka tunteita ei tiedä?
Tyttöjen välisen ystävyyden syntyä kuvataan arkisesti, päivästä päivään etenevänä tapahtumasarjana, jossa istutaan koulussa, käydään kahvilla ja kotibileissä perinteisen nuortenromaanin henkeen. Opettajat ovat tylsiä, vanhemmat ja sisarukset eivät ymmärrä, kavereiden kanssa on helpointa olla.
Simukan romaani kompastuu hieman todistellessaan yhä uudelleen ja uudelleen homoseksuaalisuuden luonnollisuutta ja jopa biologista alkuperää. Jos joku asia on niin luonnollinen, pitääkö sitä korostaa jatkuvasti? Lisäksi seksuaalisuus tuntuu määrittävän Kirsikkaa enemmän kuin muita heteroystäviä, mutta marginaalissa elävä joutuu tiedostamaan oman erillisyytensä läpi koko arkielämänsäkin. Asiat näyttävät erilaisilta ulkopuolisen silmin.
Pakollinen konflikti syntyy, kun Kirsikan tunteet paljastuvat Susannalle. Kriisistä ulkopääsyyn tuntuu olevan vain kaksi tietä: hyväksyminen ja hylkääminen. Ovatko enkelit paikalla, kun niitä tarvitaan
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
Kirsikka on aina tiennyt olevansa lesbo. Samoin asian tietävät ja hyväksyvät hänen perheensä ja ystävänsä. Kirsikka ihastuu samalla terveystiedon kurssilla olevaan Susannaan, joka hymyillessään näyttää vanhojen kiiltokuvien enkeliltä. Tytöt tutustuvat vähitellen, mutta miten orastavan ystävyyden käy, kun Susannalle paljastuvat Kirsikan tunteet?
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
- - -
Susannalla on hymy kuin vanhojen kiiltokuvien enkelillä ja kultainen hiuspörrö, jota Kirsikan tekee aina mieli silittää. Kirsikka on lukion toisella luokalla ja korviaan myöten ihastunut. Sen ilmaiseminen vain ei ole helppoa. Tytöt ystävystyvät, mutta kun pitäisi kertoa totuus, Kirsikka ei uskalla. Susannakin kavahtaa omia tunteitaan, ja tilanne vaikeutuu entisestäänkin.
On Kirsikalla tietysti muutakin. Ihana perhe ja ystävät, jotka pitävät hänen erilaisuuttaan ihan tavallisena asiana. Ja henkireikänä kirjoittaminen. Juuri kirjoittaminen tuo Kirsikan tunteet esille odottamattomalla tavalla. Tai ehkäpä siinä oli enkeleillä sormensa pelissä...
Salla Simukka kuvaa esikoiskirjassaan rohkeasti ja valoisasti arkaa ja harvoin käsiteltyä aihetta.
(kustantaja)
Kirja ei keskity Kirsikan identiteetin etsimiseen tai sen suoranaisesti aiheuttamiin hankaluuksiin - suuntautuminen on itsestäänselvyys sekä perheen että ystävien kesken, eikä sitä tarvitse enää kyseenalaistaa. Ongelmia sen sijaan syntyy, kun Kirsikka rakastuu luokkatoveriinsa Susannaan, enkelinkiharaiseen mietiskelijätyttöön. Riittääkö ystävyys, kuolettaako suuremmat tunteet, miten ihastumisesta voi puhua toiselle, jonka tunteita ei tiedä?
Tyttöjen välisen ystävyyden syntyä kuvataan arkisesti, päivästä päivään etenevänä tapahtumasarjana, jossa istutaan koulussa, käydään kahvilla ja kotibileissä perinteisen nuortenromaanin henkeen. Opettajat ovat tylsiä, vanhemmat ja sisarukset eivät ymmärrä, kavereiden kanssa on helpointa olla.
Simukan romaani kompastuu hieman todistellessaan yhä uudelleen ja uudelleen homoseksuaalisuuden luonnollisuutta ja jopa biologista alkuperää. Jos joku asia on niin luonnollinen, pitääkö sitä korostaa jatkuvasti? Lisäksi seksuaalisuus tuntuu määrittävän Kirsikkaa enemmän kuin muita heteroystäviä, mutta marginaalissa elävä joutuu tiedostamaan oman erillisyytensä läpi koko arkielämänsäkin. Asiat näyttävät erilaisilta ulkopuolisen silmin.
Pakollinen konflikti syntyy, kun Kirsikan tunteet paljastuvat Susannalle. Kriisistä ulkopääsyyn tuntuu olevan vain kaksi tietä: hyväksyminen ja hylkääminen. Ovatko enkelit paikalla, kun niitä tarvitaan
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
Kirsikka on aina tiennyt olevansa lesbo. Samoin asian tietävät ja hyväksyvät hänen perheensä ja ystävänsä. Kirsikka ihastuu samalla terveystiedon kurssilla olevaan Susannaan, joka hymyillessään näyttää vanhojen kiiltokuvien enkeliltä. Tytöt tutustuvat vähitellen, mutta miten orastavan ystävyyden käy, kun Susannalle paljastuvat Kirsikan tunteet?
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
- - -
Susannalla on hymy kuin vanhojen kiiltokuvien enkelillä ja kultainen hiuspörrö, jota Kirsikan tekee aina mieli silittää. Kirsikka on lukion toisella luokalla ja korviaan myöten ihastunut. Sen ilmaiseminen vain ei ole helppoa. Tytöt ystävystyvät, mutta kun pitäisi kertoa totuus, Kirsikka ei uskalla. Susannakin kavahtaa omia tunteitaan, ja tilanne vaikeutuu entisestäänkin.
On Kirsikalla tietysti muutakin. Ihana perhe ja ystävät, jotka pitävät hänen erilaisuuttaan ihan tavallisena asiana. Ja henkireikänä kirjoittaminen. Juuri kirjoittaminen tuo Kirsikan tunteet esille odottamattomalla tavalla. Tai ehkäpä siinä oli enkeleillä sormensa pelissä...
Salla Simukka kuvaa esikoiskirjassaan rohkeasti ja valoisasti arkaa ja harvoin käsiteltyä aihetta.
(kustantaja)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Alkukieli
Tekstinäyte
Kirsikalla oli sellainen olo kuin hänen jalkansa eivät olisi koskettaneet lainkaan lattiaa. Hän vain leijui siinä kevyesti ilmassa ja jutteli elämänsä suuren ihastuksen kanssa. Susanna oli jollain käsittämättömällä tavalla erilainen kuin koulussa. Ehkä hän oli rennompi. Tai aikuisempi. Tai lapsempi. Joka tapauksessa hän ei ollut se sama Susanna, joka hukkui koulun ihmismassoihin. Eikä se haitannut Kirsikkaa lainkaan. Hän piti tästä Susannasta vieläkin enemmän.
Lopulta Susanna päätyi ostamaan serkulleen englannin sanakirjan.
- Se lukee paljon sarjakuvia, myös englanniksi, joten tästä on sille iloa vähän pitemmäksikin aikaa, Susanna selitti.
Kirsikka nyökkäsi ja selaili kirjoja, joita oli aseteltu houkuttelevasti esille. Susanna keskittyi hetkeksi lukemaan yhtä sarjakuvaa. Hän purskahti äkkiä nauruun ja näytti nauraessaan niin suloiselta, että Kirsikan oli pakko katsoa poispäin.
Lopulta Susanna päätyi ostamaan serkulleen englannin sanakirjan.
- Se lukee paljon sarjakuvia, myös englanniksi, joten tästä on sille iloa vähän pitemmäksikin aikaa, Susanna selitti.
Kirsikka nyökkäsi ja selaili kirjoja, joita oli aseteltu houkuttelevasti esille. Susanna keskittyi hetkeksi lukemaan yhtä sarjakuvaa. Hän purskahti äkkiä nauruun ja näytti nauraessaan niin suloiselta, että Kirsikan oli pakko katsoa poispäin.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
154