Kuin huhtikuinen päivä

Vähäinen kertomus maalaiskylästä, jonka asukkaiden edesottamuksia tarkastellaan Hassu-Jassen silmin. Tämä on vaarattomasti höperö nuori mies, joka elelee mummonsa mökissä ja käy kylän kauppiaalla tekemässä mitä osaa. Hän oli keksinyt kirjoittaa kirjan kokemistaan, olipa lähettänyt sen kirja tehtaaseen, ja mummo pelkäsi siitä koituvan onnettomuutta, että rikkaat näin saavat tietoonsa Jassen avomieliset tosikertomukset. Kertomus päättyy kuitenkin onnellisesti siihen, että käsikirjoitus "kunnioittavasti" palautetaan. Vaikka päähenkilö on hassu, ei kertomus sinään ole hassuimpia, siitä jää muistiinkin yhtä ja toista, esim. Jassen loppupäätelmä moniviikkoisesta itse keksimästään työstä, kylän piikkiaitojen mittaamisesta: "Kun ajattelin, että se on tärkeä asia, niin se olikin tärkeä asia. Tuskin mikään tässä maailmassa niin tärkeätä on, ellei sitä itse pidä tärkeänä".