Kumipuu

Kertomus vie meidät Sumatran saarelle Hollannin valtion kumipuuviljelyksille. Hyvät ansiomahdollisuudet houkuttelevat ihmisiä raivaamattomaan troopilliseen aarniometsään, joka ennen pitkää valkoisten johtajien ja alkuasukaskulien työllä muuttuu säännölliseksi viljelysmaaksi eurooppalaiseen siirtokuntaan kuuluvine asumuksineen ja sen ympärille kerääntyvine kirjavarotuisine kauppiasten ja ammatin harjoittajien joukkoineen, Tällaisessa ympäristössä elävät ne nuoret perheet, joiden kohtaloita tekijä kuvaa lähemmin ajanjaksona, jolloin karuihin oloihin tottuneiden istuttajien elämän mullistaa juurta jaksain kumin hinnan suunnaton nousu ja äkillinen romahdus taas. Olojen kuvauksessa on kauttaaltaan itse koetun ja nähdyn leima, ja sellaisena se on mitä mielenkiintoisin kaikille, jotka mielellään tutustuvat kaukaisten maiden elämään. Mutta tämä ei ole kirjan ainoa ansiopuoli, myös ihmisten kuvaus on koruttoman vaikuttavaa. Kokonaisuudessaan romaani on erittäin miellyttävä ja sitä voi hyvällä syyllä suositella kirjastoihin hollantilaisen kirjallisuuden edustajana.