Heikkinen, Jari J. S.
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Valokuvaaja: Henna K. Heikkinen
Elämäkertatietoa
Syntynyt 1964 Kajaanissa. Asuinpaikka Kajaani. Asunut Paltamossa, Vaalassa ja Oulussa.
Koulutus: arkistonhoitotutkinto, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto.
Perhesuhteet: Avioliitossa Henna K. Heikkisen kanssa.
Koulutus: arkistonhoitotutkinto, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ammattitutkinto.
Perhesuhteet: Avioliitossa Henna K. Heikkisen kanssa.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietokirjallisuus
Välähdyksiä Kajaanista 1987-2007. Jari Heikkinen, Atso Lammassaari, Martti Rintala, Toivo Rönkkö. Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin planeetta. 2007.
Kolumneja Koti-kajaani -lehdessä "Kaukoputken takaa" 2010-.
Toimitustyöt
Välähdyksiä Kajaanista 1987-2007. Jari Heikkinen, Atso Lammassaari, Martti Rintala, Toivo Rönkkö. Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin planeetta. 2007.
Kolumneja Koti-kajaani -lehdessä "Kaukoputken takaa" 2010-.
Toimitustyöt
Kajaanin Planeetta ry:n jäsenlehti Triton 2008-2015.
Mukana antologioissa
Kainuun Joulu : kirjallinen vuosialbumi. Kainuun kirjailijat. 2008-2012.
Runoja lainanpäivänä. Kainuun kirjailijat. 2010-2013.
Mukana verkkojulkaisuissa
Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti, alkaen vuodesta 2015.
Mukana antologioissa
Kainuun Joulu : kirjallinen vuosialbumi. Kainuun kirjailijat. 2008-2012.
Runoja lainanpäivänä. Kainuun kirjailijat. 2010-2013.
Mukana verkkojulkaisuissa
Tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti, alkaen vuodesta 2015.
Tekstinäyte
Sellutehdas naapurissa
Suomalaisista löytyy yllättävän paljon yhteisöllisyyttä ja
vastuuntuntoa. Ei tarvitse muuta kuin mainita sanat ”kaivos” tai
”tuulivoimala”, niin aktiivisuus nousee tuhansia prosentteja. Hetkessä
paikalliset asukkaat ovat koonneet adressin, jossa vastustetaan kyseisen
Suomalaisista löytyy yllättävän paljon yhteisöllisyyttä ja
vastuuntuntoa. Ei tarvitse muuta kuin mainita sanat ”kaivos” tai
”tuulivoimala”, niin aktiivisuus nousee tuhansia prosentteja. Hetkessä
paikalliset asukkaat ovat koonneet adressin, jossa vastustetaan kyseisen
laitoksen tuloa. Perusteluina ovat meteli ja luontoarvojen vaarantuminen.
Erityisesti muistetaan mainita, että paikkakunnalla pesii erittäin
harvinainen sinihaarapullerotiainen. Ei haittaa vaikka lintu on nähty ehkä
kerran silloin kun Kekkonen oli pääministerinä. Havainnoin arvoa ei
vähennä, että Jussi on edesmennyt. Kaikki muistavat hänet rehellisenä
miehenä, joka oli ahkera tekemään työtä eikä koskaan valehdellut
arkipäivinä.
Lintuhavainnon jälkeen suunnitellun kaivoksen tai tuulivoimapuiston alueella
on runsas historia. Sinne rakennettiin tie ennen sotia. Sitten kulkuväylää
on levennetty ja perustettu sen varrelle aikoinaan hyvin menestynyt
lähikauppa ja huoltoasema. Molemmat ovat menneet konkurssiin kymmeniä
vuosia sitten ja tiestäkin on lohkeillut asvaltti viety muualle. Rakennukset
ovat ränsistyneet, jos eivät romahtaneet, ja maisema on pusikoitunut. Mutta
juuri nyt on tärkeää säilyttää tämän alueen koskematon ja
korvaamattoman arvokas alkuperäinen luonto.
Anomuksia, adresseja ja suoranaisia uhkauskirjeitä lähetetään
viranomaisille, erilaisille ali-, yli- ja äly-keskuksille. Kansalaisopiston
tietotekniikan opettaja palkataan laittamaan sosiaaliseen mediaan tunteita
nostattavia kommentteja uhanalaisen alueen puolesta.
Hieman toisenlaista aktiivisuutta saa aikaan, jos jostain kuulee sanan
”sellutehdas”. Silloin paikalliset asukkaat kokoontuvat yhteen ja
laativat ponnekkaan adressin, jossa vaaditaan, että mahdollisesti
suunnitteilla oleva sellutehdas on rakennettava juuri tänne. Sopiva
tonttikin löytyy, jolla on pitkä historia paikkakunnan
elinkeinoelämässä. Allekirjoittaneet ovat valmiina myymään vaikka
kesämökkinsä ja muun omaisuutensa, että tehdas saataisiin paikkakunnille.
Lehtien mielipideosastoilla korostetaan miten puhdas ja siisti laitos
suunniteltu sellutehdas on. Siitä ei tule minkäänlaista haittaa
ympäristölle. Samalla voidaan puhdistaa paikallinen järvi, joka on aina
ollut samea. Tekee hyvää, kun sinne lasketaan uutta vettä.
Epämääräiset tuoksahdukset tehtaan suunnasta ovat tervetulleita koska se
on rahanhajua.
Samaan hengenvetoon vaaditaan, että kunnan pitää kunnostaa ja leventää
kaikki tehtaalle johtavat tiet, että puurekat pääsevät mahdollisimman
helposti viemään tukkikuormaansa. Samalla tien varrella olevat pusikot on
raivattava, jotta tietä olisi miellyttävämpi ajaa. Rekkaliikennehän
tietää vain töitä paikkakunnan pojille, jos virolaiset eivät jätä
edullisempia urakkatarjouksia.
Muut kuljetusvaihtoehdot eivät tule kysymykseenkään. Rautatien kiskot vain
rumentaisivat puhtaan neitseellistä maisemaa, jossa havupuut kevyesti
keinuvat. Sitä paitsi junat haisevat ikävälle ja niistä lähtee niin
paljon ääntä. Varsinkin, jos ne tuuttaavat torvea. Tasoristeykset ovat
vaarallisia ja siltojen rakentaminen ei mahdu kunnan budjettiin. Vähäiset
rahat pitää käyttää teiden kunnostamiseen.
Oma koti on kullan kallis ja vielä arvokkaampi, jos naapurissa on
sellutehdas!
Jari J. S. Heikkinen (2016)
Erityisesti muistetaan mainita, että paikkakunnalla pesii erittäin
harvinainen sinihaarapullerotiainen. Ei haittaa vaikka lintu on nähty ehkä
kerran silloin kun Kekkonen oli pääministerinä. Havainnoin arvoa ei
vähennä, että Jussi on edesmennyt. Kaikki muistavat hänet rehellisenä
miehenä, joka oli ahkera tekemään työtä eikä koskaan valehdellut
arkipäivinä.
Lintuhavainnon jälkeen suunnitellun kaivoksen tai tuulivoimapuiston alueella
on runsas historia. Sinne rakennettiin tie ennen sotia. Sitten kulkuväylää
on levennetty ja perustettu sen varrelle aikoinaan hyvin menestynyt
lähikauppa ja huoltoasema. Molemmat ovat menneet konkurssiin kymmeniä
vuosia sitten ja tiestäkin on lohkeillut asvaltti viety muualle. Rakennukset
ovat ränsistyneet, jos eivät romahtaneet, ja maisema on pusikoitunut. Mutta
juuri nyt on tärkeää säilyttää tämän alueen koskematon ja
korvaamattoman arvokas alkuperäinen luonto.
Anomuksia, adresseja ja suoranaisia uhkauskirjeitä lähetetään
viranomaisille, erilaisille ali-, yli- ja äly-keskuksille. Kansalaisopiston
tietotekniikan opettaja palkataan laittamaan sosiaaliseen mediaan tunteita
nostattavia kommentteja uhanalaisen alueen puolesta.
Hieman toisenlaista aktiivisuutta saa aikaan, jos jostain kuulee sanan
”sellutehdas”. Silloin paikalliset asukkaat kokoontuvat yhteen ja
laativat ponnekkaan adressin, jossa vaaditaan, että mahdollisesti
suunnitteilla oleva sellutehdas on rakennettava juuri tänne. Sopiva
tonttikin löytyy, jolla on pitkä historia paikkakunnan
elinkeinoelämässä. Allekirjoittaneet ovat valmiina myymään vaikka
kesämökkinsä ja muun omaisuutensa, että tehdas saataisiin paikkakunnille.
Lehtien mielipideosastoilla korostetaan miten puhdas ja siisti laitos
suunniteltu sellutehdas on. Siitä ei tule minkäänlaista haittaa
ympäristölle. Samalla voidaan puhdistaa paikallinen järvi, joka on aina
ollut samea. Tekee hyvää, kun sinne lasketaan uutta vettä.
Epämääräiset tuoksahdukset tehtaan suunnasta ovat tervetulleita koska se
on rahanhajua.
Samaan hengenvetoon vaaditaan, että kunnan pitää kunnostaa ja leventää
kaikki tehtaalle johtavat tiet, että puurekat pääsevät mahdollisimman
helposti viemään tukkikuormaansa. Samalla tien varrella olevat pusikot on
raivattava, jotta tietä olisi miellyttävämpi ajaa. Rekkaliikennehän
tietää vain töitä paikkakunnan pojille, jos virolaiset eivät jätä
edullisempia urakkatarjouksia.
Muut kuljetusvaihtoehdot eivät tule kysymykseenkään. Rautatien kiskot vain
rumentaisivat puhtaan neitseellistä maisemaa, jossa havupuut kevyesti
keinuvat. Sitä paitsi junat haisevat ikävälle ja niistä lähtee niin
paljon ääntä. Varsinkin, jos ne tuuttaavat torvea. Tasoristeykset ovat
vaarallisia ja siltojen rakentaminen ei mahdu kunnan budjettiin. Vähäiset
rahat pitää käyttää teiden kunnostamiseen.
Oma koti on kullan kallis ja vielä arvokkaampi, jos naapurissa on
sellutehdas!
Jari J. S. Heikkinen (2016)