Ruoho laulaa

Tämä Lessingin esikoisromaani, joka ilmestyi v, 1950 on luonteeltaan lähinnä psykologinen avioliittoromaani, tulkinta väistämättä murenevasta avioliitosta, jossa vaimo ei kestä elämää köyhällä ja muusta asutuksesta etäällä olevalla etelä-rhodesialaisella farmilla ja tuhoaa miehensäkin mahdollisuudet selviytyä. Romaanin alussa murhenäytelmä on jo tapahtunut: alkuasukaspalvelija on surmannut vaimon ja aviomies on menettänyt järkensä. Päätökseen johtanut tapahtumien kulku kerrotaan takautumana hamasta vaimon kaupunkilaislapsuudesta kuolinpäivän enteellisyyteen. Lessing osoittautuu jo heti esikoisteoksessaan oivalliseksi ihmiskuvaajaksi, joka antaa sekä luonteen kehittelylle että aviopuolisoiden suhteen sisällölle taustaa miljöön ja olosuhteiden vaikutuksen tietä. Etelä-Rhodesian tilanne on sekä valkoisten keskinäisten eriarvoisuuksien että valkoisen ja mustan rodun luonnottoman vastakohtaisuuden vuoksi räjähdysaltis ja tulehtunut jo tässäkin teoksessa. Osin perinteisen kerrontamuotonsa vuoksi tämä on Lessingin tuotannon helpoimmin avautuvia teoksia.