Yhdessä ja yksin

Jo yleisön palvelun ja ilon kannalta on ollut tarpeen julkaista yhtenä niteenä Meren runoja; tässä kirjassa ovat Mielen lähtölaskenta, Toinen sydän ja Ylimpänä pieni höyhen ynnä erillisiä runoja. Runot eivät, enempää kuin näytelmätkään, ole Meren päätöitä. Tämä ei missään nimessä toisaalta tarkoita, että lyriikka - enempää kuin ne näytelmätkään olisivat toisarvoisia oheistuotteita. Niillä on sekä omaa että Meren proosan kanssa yhteistä arvoa. Niissä on suorasukaisuutta kuin Meren kerronnassa ja niissä on komiikkaa ja huumoria kuin saman miehen proosassa (eikä suomalaisen lyriikan lukijaa usein tehdä onnelliseksi älykkäällä ilolla). Kokoelmassa ilmenee myös iän eteneminen ja juuri runoissa pääsevät esille kirjailijan tuntema ja kuvaama yksinäisyys ja samanaikainen sittenkin kiinteä rakkaus ja niin ikään samanaikaiset levottomuus ja selvyys. Laulu työmiehen teatterista, Itsenäisyysballadi ja muutama muu samantyyppinen runo tulee lähelle sellaistakin suomalaista, joka ei yleensä runoista piittaa, voi tulla, jos hän päästää.