Runokuu 2022 – raja

Kirjahylly

10 kirjaa

30.8.2022
|Kaikki kirjahyllyt

Runokuun teema vuonna 2022 on raja. Festivaali järjestetään Helsingissä 22.–29. elokuuta. Ohjelmassa koetellaan, ylitetään ja rikotaan moninaisia rajoja. Missä kulkevat kielen, kirjallisuuden lajien, taiteen, kategorioiden väliset rajat? Raja-teema laajenee myös käsitteelliseksi. Tapahtumissa käsitellään mm. elämän rajallisuutta, rajattomuutta, aiheiden rajaamista, merkitysten rajoja ja hierarkioiden kumoamista.

Kirjasampo vinkkaa teemaan liittyen jälleen runokokoelmia. Haastamme festivaalia järjestävän Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjastot nostamaan tapahtuman aikana runoja esille aineistonäyttelyissä, ja runonäyttelyistä voi jakaa kuvia somessa tunnisteella #runokuu. Runojen lukemiseen ja lukukokemusten jakamiseen haastamme tietysti kaikki!

Runovinkkilista sisältää kymmenen tuoretta suomenkielistä kokoelmaa.

Inger Christensen: Alfabet (Poesia, suom. Oscar Rossi)
Kirjoitusmenetelmien rajat – miten fibonaccin lukujonon puitteissa voi käsitellä ympäristötuhoa?

Yaseen Ghaleb: Stigma (Enostone, käänt. Kalle Niinikangas, Kasper Salonen, Andy Willoughby, Lauri Vanhala)
Maiden rajat – mitä kotimaastaan pakeneva joutuu kokemaan rajoja ylittäessään?

Janette Hannukainen: Ikimetsän soittolista (Aviador)
Ihmisen ja ympäristön rajat – millainen metsäsuhde olisi kestävin?

Janne Holmström: Kauan sitten hukkunut (Tammi)
Perheen rajat – millaista on joutua pois perheensä luota ja palata vuosien kuluttua?

Olavi Hölttä: Suljet vain silmäsi (Basam Books)
Elämän ja kuoleman raja – millaista on seurata toisen haipumista pois elämästä?

Heikki Jalava: Olisit edes kivi (Basam Books)
Kirjallisuuden lajien rajat – miten teksti voi liikkua runouden ja lyhytproosan välillä?

Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke (Sammakko)
Ihmisten väliset rajat – mikä erottaa meitä ja miten löytää toisen luo?

Susi Nousiainen: Muovikauris (Raikuu)
Sukupuolen rajat – miten normit rajaavat itsen toteutumista?

Kaija Rantakari: Salit (Poesia)
Ihmisen ja taiteen rajat – mitä voi tapahtua taideteosta katsoessa?

Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel (Poesia)
Kielen rajat – miten kielenkäyttö tulkitsee olemassaoloa?