Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Onnellinen loppu

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

Aiheet ja teemat

Henkilöt, toimijat

Päähenkilöt

Alkukieli

Tekstinäyte

Sokoksen kohdalla sairaalasta ilmoitetaan, että Laina on kuollut. Raitiovaunun etuosassa väitellään oliko Elizabeth Taylor ensin naimisissa Michael Widdingin vai Michael Toddin kanssa. Mies inttää olevansa varma asiastaan. Hän voi lyödä vetoa. Sata euroa, että järjestys on Nicky Hilton, Michael Todd, Michael Widding, kaksi kertaa Richard Burton, John Warner ja viimeiseksi se vieroituskaveri, rakennusurakoitsija Larry Fortensky.

- Ysiyks ysikuus, mies sanoo ja ojentaa kätensä. Kiinni veti. Nyt heidän täytyy vain päästä koneelle tarkistamaan kumpi oli oikeassa. Miehet ovat hyvin pukeutuneita, kolmekymppisiä, hyväntuulisia heti aamusta. Ne ovat putkessa, niillä on salasanat kaikkialle. Ehkä naimisissa, silti vapaita. Työ vie niitä kaupungin läpi, tarpeeksi kauas kodista ja koliikkivauvoista. Niiden vaimotkin on varmaan kauniita, palautuneet entisiin mittoihinsa synnytysten jälkeen. Tekevät äitiyslomalla askartelukirjan tai perustavat menestyvän kahvilan.

Tuo uusi sukupolvi eroaa meistä nelikymppisistä kuten auto eroaa lentokoneesta. Me olemme koulutettuja anteeksipyytäjiä ja itsemme vähättelijöitä. Meillä on kodin perintönä kyky vaieta ja syyllistyä kaikesta. Me häpeämme perhettämme, itseämme ja sitä, mitä teemme. Kaveripiirissämme me teemme itsestämme ja toisistamme julmaa pilaa, vaikka haluaisimme rojahtaa jonkun syliin itkemään. Me uskomme onnettomuutemme johtuvan lapsuudestamme ja kieltäydymme näkemästä, että se johtuu meistä itsestämme. Me olemme aikuisia jo, mutta sitä ei huomaa mistään. Meille aikuisuus on kuin roolivaate, jonka riisumme ensimmäisen tilaisuuden tullen pois. Me haluamme olla nuoria. Me haluamme enemmän. Me haluamme tuntea, sillä uskomme tunteiden kaikkivaltiaaseen voimaan. Me emme käsitä ohjailevamme tunteitamme itse, me uskomme niiden olevan puhtaita, alkuperäisiä ja todellisia. Meidät voitaisiin koota suurelle leirille ja merkitä niin, että parhaiten säilyneetkin meistä tunnistettaisiin. Me kannamme tarttuvaa tautia mukanamme. Me levitämme sitä kaikkialla missä kuljemme. Tartutamme kanssamme tekemisissä oleviin tyytymättömyyden siemenen. Meiltä puuttuu kaiken aikaa jotakin.

Pitkään uskoin asian muuttuvan parisuhteessa. Että ihminen tosiaankin kuuluisi elämään perheenomaisessa muodostelmassa. Nykyisin olen täysin päinvastaista mieltä. Olisi ollut parempi koko ihmiskunnalle jos perhettä ei olisi koskaan keksitty. Isä tappaa kaksi lastaan ja vaimonsa ja viettää kolme vuorokautta ruumiiden kanssa samassa asunnossa. Perheystävät järkyttyvät, pariskunnan sukulaiset eivät usko tapahtunutta todeksi. Perheellähän oli kaikki hyvin. Hehän olivat niin onnellisia. Perhe kiskoo ihmisestä kaiken pahan esiin. Olisi ollut parempi pysyä erakkona luolassa.

Sillä vaikka meidät olisi terapoitu ja leikattu kuntoon, vaikka rasvat olisi imetty kehon jokaisesta lihaisasta mutkasta, vaikka meidät olisi pumpattu täyteen silikonia tai mitä tahansa, me olisimme silti tyytymättömiä itseemme ja toisiimme. Me emme osaa olla. Emmekä varsinkaan onnellisia.

- Kaikki meni hyvin rauhallisesti, hoitaja sanoo luurissa. Me olemme siirtäneet hänet tähän osaston päässä olevaan huoneeseen, saatte olla siinä ihan rauhassa.

Sanon tulevani sinne heti. Mannerheim nyökkää hevosensa selässä, ottaisi karvareuhkan päästään jos voisi. Kansanedustajat istuvat hallituksen kyselytunnilla eivätkä osaa kysyä oikeita kysymyksiä tälläkään kertaa. Pienen jazzravintolan edustalla nuokkuu eilispäivää etsivä nainen. Kansallismuseoon ei ole kukaan menossa. Finlandia-talon lipputangoissa liehuu minulle tuntemattoman maan liput.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

239

Kieli