Kynämies
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
”Doctorow kuuluu ’vaikeiden’ amerikkalaistenromaanikirjailijoiden sukupolveen, mutta osoittautuu heistä kaikkein luettavimmaksi…hänen tekstiään seuraa kuin kilpa-ajoja silloinkin kun sitä ei aiheen perusteella uskoisi. Kynämies lähetti minut kauppakierrokselle ostamaan kaikki muut hänen kirjansa.” John GIll, Time Out
Kynämiestä pitävät monet kriitikot Doctorowin hienoimpana teoksena. Se on hauska mutta samalla myös vaativa, rakenteeltaan ja toteutukseltaan taidokas.
Kirjan alkupuoli koostuu kuudesta suppeasta, tiiviistä kertomuksesta. Toiset niistä ovat realistisia, toiset unenomaisia, jotkut sijoittuvat nykyaikaan, toiset menneisyyteen; ainoa asia joka niitä tuntuu yhdistävän on tietty salamyhkäisyys, vihjailevuus. ”Perheen kynämies” kertoo teini-ikäisestä Jonathanista, joka kirjoittaa kuolleen isänsä nimissä kirjeitä isoäidilleen. ”Vesilaitos kuvaa vesisäiliöön hukkuneen pojan nostamista. ”Metsästäjä” kertoo pikkukaupungin opettajattaresta, ”Vieraan maan lähetystö” perheen hylkäämästä Morganista, joka viettää aikaansa seuraamalla muiden elämää.
Mutta nämä kaikki tarina yhdistää ja niille antaa uuden merkityksen kirjan jälkipuolisko, pienoisromaani ”Runoilijoiden elämäkertoja”. Siinä tapaamme uudestaan ensimmäisen kertomuksen ”kynämiehen”, Jonathanin; nyt hän on kypsässä keski-iässä, asuu perheestään erossa New Yorkissa, tapaa ystäviään, selostaa heidän avioliittojaan ja lemmensuhteitaan (ja omiaankin), tarkkailee ympäristöään ja pohtii ikääntymisen ongelmia. Ja hänen muistoissaan, mietteissään ja kokemuksissaan sukeltavat vaivihkaa esiin kirjan muiden kertomusten aiheet. Lukija ymmärtää, että Jonathan onkin kaikkien muiden tarinoiden kirjoittaja, ja saa samalla tilaisuuden oivaltaa, miten kirjailijan mieli toimii, miten todellisuus muuttuu tarinaksi.
(takakansi- ja lieveteksti)
Kynämiestä pitävät monet kriitikot Doctorowin hienoimpana teoksena. Se on hauska mutta samalla myös vaativa, rakenteeltaan ja toteutukseltaan taidokas.
Kirjan alkupuoli koostuu kuudesta suppeasta, tiiviistä kertomuksesta. Toiset niistä ovat realistisia, toiset unenomaisia, jotkut sijoittuvat nykyaikaan, toiset menneisyyteen; ainoa asia joka niitä tuntuu yhdistävän on tietty salamyhkäisyys, vihjailevuus. ”Perheen kynämies” kertoo teini-ikäisestä Jonathanista, joka kirjoittaa kuolleen isänsä nimissä kirjeitä isoäidilleen. ”Vesilaitos kuvaa vesisäiliöön hukkuneen pojan nostamista. ”Metsästäjä” kertoo pikkukaupungin opettajattaresta, ”Vieraan maan lähetystö” perheen hylkäämästä Morganista, joka viettää aikaansa seuraamalla muiden elämää.
Mutta nämä kaikki tarina yhdistää ja niille antaa uuden merkityksen kirjan jälkipuolisko, pienoisromaani ”Runoilijoiden elämäkertoja”. Siinä tapaamme uudestaan ensimmäisen kertomuksen ”kynämiehen”, Jonathanin; nyt hän on kypsässä keski-iässä, asuu perheestään erossa New Yorkissa, tapaa ystäviään, selostaa heidän avioliittojaan ja lemmensuhteitaan (ja omiaankin), tarkkailee ympäristöään ja pohtii ikääntymisen ongelmia. Ja hänen muistoissaan, mietteissään ja kokemuksissaan sukeltavat vaivihkaa esiin kirjan muiden kertomusten aiheet. Lukija ymmärtää, että Jonathan onkin kaikkien muiden tarinoiden kirjoittaja, ja saa samalla tilaisuuden oivaltaa, miten kirjailijan mieli toimii, miten todellisuus muuttuu tarinaksi.
(takakansi- ja lieveteksti)
Kirjallisuudenlaji
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
kuusi novellia ja pienoisromaani
Ilmestymisaika
Sivumäärä
184