Kultaiset tikapuut

Tyyppi

runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.

kuvaus

Heidi Liehu tuo säkeissään kuvan ihmisestä syvenevän kokemisen ja näkemisen tiellä. Vuoropuhelu hiljaisuuden kanssa koskettaa tummia kieliä, kuoleman ja rakkauden mysteerejä. Niiden kautta avautuu tie ihmisen syvimpään luontoon, yhtenevään luonnon olemisen kanssa. Eikä ihmistä hiljaa kuunteleva oleva jätä vastaamatta sille, joka sitä myöskin antautuu kuuntelemaan:

Kun käännyn kulman takaa
aurinko
syleilee minua äkkiä rajusti
angervon tuoksun tulvahtaessa
(takakansiteksti)
Liehu palasi runouden pariin pitkän tauon jälkeen vahvalla kokoelmalla, jossa kertynyt elämänkokemus näkyy runojen syventyneessä ja seestyneessä näkökulmassa. Kuolema ja elämän rajallisuus ovat läsnä sen säkeissä, mutta myös haltioituminen ja yhtyminen luontoon ja sen kiertokulkuun. Liehulle tyypillinen ylevä ja abstrakti tyyli on tehokasta, osittain myös siksi että vastaavaan törmää niin harvoin enää.

(Sanojen aika / Jukka Uotila)

Kirjallisuudenlaji

Aiheet ja teemat

Alkukieli

Tekstinäyte

Luopua kehostaan, sen vajavuuksista/
luopua kivuista, huolesta, pimeästä/
ei ole vaikeaa/
mutta nuo omenankukat/
ja nuo asterit/
liiterin punaisen seinustalla –/
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

84

Kustantaja

Kieli