Pulkkinen, Matti

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Gummerus

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulutus tai tutkinto

Ammatti

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Kirjailijan omat sanat

Kuivauintia, hidasta.
***
Ja pesäpuu itki on mielestäni aika perinteinen romaani. Elämän herroista alkaen asetan kysymykseni faktan ja fiktion suhteesta. Romaanihenkilön kuolema on esteettinen teos ja Ehdotus rakkausromaaniksi on perinteinen eeppinen romaani, vaikka ei siltä näytä. Teoksistani viimeisin on minulle aina läheisin. Olen impulssiivinen kirjoittaja. Minulla on viha/rakkaus-suhde kirjoittamiseen. Vihaan sitä elämän korvikkeena ja rakastan elämän ylimääränä.

Elämäkertatietoa

vanhemmat: maanviljelijä Hermanni Pulkkinen ja emäntä, kirjastonhoitaja, verovirkailija Tilda Maria Matilainen

toimet: työskennellyt maa- ja rakennustöissä, tilastoapulaisena, kovanrahanlaskijana, kansakoulunopettajana, mielisairaanhoitajana ja ryhmäterapeuttina.

opinnot: ylioppilas 1963

palkinnot:
J.H.Erkon esikoisteospalkinto 1978, Ja Pesäpuu itki Kalevi Jäntin rahaston palkinto 1978 Hämeen läänin palkinto 1981 Valtionpalkinto 1986 sekä useita Gummeruksen palkintoja

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Tekstit kokoomateoksissa:

Jahrbuch für Finnisch-Deutsche Literaturbeziehungen : Mitteilungen aus der Deutschen Bibliothek. (15/16 : 1981/1982) Deutsche Bibliothek 1982

Suomalaisia kirjailijoita : Kirjailijat kirjailijoista. (Toim. Mirjam Polkunen, Auli Viikari) Tammi 1982

Karjalaista aikaa : uuden karjalaisen kirjallisuuden antologia. (Toim. Raija Majamaa ym.) Tammi 1999

Näytelmät:

Ja pesäpuu itki. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1980

Elämän herrat : näytelmä uudestisyntymisestä. Suomen näytelmäkirjailijaliitto 1985

Lisäksi esseitä, reportaaseja, polemiikkia.

Tekstinäyte

Tunsin tämän kaupungin, heti, kun olin tulossa lukiota aloittamaan ja linja-auto jammersi mäen päälle sisävalot himmeinä, mittaripöydässä valpas kiilu, tonkaisi valosarvillaan metsänseinää joka repesi auki ja: suoraan alla nousi ilmaan kun auton keula nuolaisi notkoa; mutka oikesi, se lennähti sivuun, sivuikkunaan, kainalon alle: jalkakäytävän pyöristyvä kulma ja huiska keltaisia lehtiä lampun takana; ikkunoiden ristisana-arvoitus; mustaan veteen venähtävä valorivi vastarannan tieltä. Metsä hyökkäsi eteen. Auton nokka vajosi, alkoi kiertyä alas kaupunkiin.

[Elämän herrat. Gummerus 1980, s. 74]