Isomäki, Risto

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Eva Persson 2007

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

tietokirjat

Tyyppi

romaanit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

MAKUASIOITA:

Unohtumattomat ja minuun syvästi vaikuttaneet taide-elämykset:
Voimakkaimmin vaikuttavat taide-elämykset voivat eri-ikäisinä olla hyvin erilaisia. Sinuhen lukeminen 13-vuotiaana oli siihen asti elämäni kovin taide-elämys, samoihin aikoihin minuun tekivät suuren vaikutuksen myös Sibeliuksen sinfonioita esittäneet konsertit. Vähän myöhemmin kaikkein suurin taide-elämys taisivat olla Pelle Miljoonan keikat. Teatteri voi myös parhaimmillaan olla erittäin vaikuttava taidemuoto, mutta en osaa pistää mitään tiettyä esitystä kaikkien muiden edelle.

Fiktiivinen henkilö johon voisin samaistua:
Nuuskamuikkunen.

Mieluisa paikka:
Minulle mieluisia paikkoja on hyvin paljon, joten en tiedä minkä niistä valita. Yksi on vanhempieni mökki Jyrkänkärjessä, Asikkalassa, missä olen kirjoittanut ison osan kirjoistani. Rakastan myös Lapin erämaita ja rannikkojemme saaristoja. Jos en asuisi Suomessa, luontonsa puolesta hienoin paikka planeetallamme voisi mielestäni olla Afrikan lounaiskärki, osittain sen takia että siellä on tiettyinä vuodenaikoina niin paljon helposti havaittavia merinisäkkäitä, valaita ja hylkeitä ja delfiinejä. Yhteiskunnallinen ilmapiiri Etelä-Afrikassa on valitettavasti edelleen monella tavalla hyvin ikävä, mutta tämä on toisaalta myös yksi syy minkä takia esimerkiksi Pohjoismaista kotoisin olevien ja tiettyyn pitkälle menevään tasa-arvoon tottuneiden ihmisten käynneillä alueella on nyt myös hyvä ja haavoja parantava vaikutus.

Kiehtova historiallinen henkilö tai aikakausi:
Minua kiehtovat suuresti nämä kaikkein varhaisimmat suuret sivilisaatiot nykyisten Pakistanin, Intian, Iranin, Afganistanin ja Irakin alueilla, erityisesti niin sanotun Indus-Sarasvati-kulttuurin ja Mesopotamian sivilisaation vanhimmat kerrokset. Sarasvatin hiekkaa-kirjassani olen maininnut Oannes-nimisen taruhahmon, joka mesopotamialaisten myyttien mukaan tuli suuren vedenpaisumuksen jälkeen jostakin idästä seitsemän viisaan miehen kanssa ja opetti mesopotamialaisille muun muassa maanviljelykseen, lääketieteeseen ja arkkitehtuuriin liittyviä tietoja ja taitoja. Oanneksen hahmo kiehtoo minua suuresti ja haluaisin joskus palata tähän tarinaan, olen usein miettinyt voisiko sillä todella olla jonkinlainen pohja todellisuudessa. Toinen lähes yhtä huikea episodi maailmanhistoriassa ovat kiinalaisten tutkimusretkikuntien matkat eri puolille maailmaa vuosina 1421-23, joita erityisesti eläkkeelle jäänyt englantilainen sukellusveneen kapteeni Gavin Menzies on ansiokkaasti kartoittanut.

Asiat ja ilmiöt jotka ärsyttävät:
Suomalainen tapa käydä julkista keskustelua on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ruotsissa käydään ensin keskustelua ja päätetään sitten sen pohjalta mitä tehdään. Suomessa järjestys on toisenlainen, ensin päätetään ja sitten keskustellaan. Pieni taloudellinen ja poliittinen eliitti päättää meillä yleensä ensin keskenään mitä tehdään ja sitten käydään muodon vuoksi julkista keskustelua, jonka tehtävänä on lähinnä saada ihmiset "ymmärtämään" miksi todellisuudessa jo tehty päätös on oikea ja hyvä, ja hyväksymään se mitä on päätetty. Tässä suhteessa Suomi on edelleen Ruotsiin verrattuna aikamoinen kehitysmaa, ja ihmisten pitäisi mielestäni protestoida aktiivisemmin tällaista demokratian virtaviivaistamista vastaan.

Elämäkertatietoa

vanhemmat: reumatologian professori Heikki Isomäki, saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto

toimet: 1980-luvulta lähtien toistakymmentä luottamustointa suomalaisissa ja ulkomaisissa ympäristö- ja kehitysyhteistyön piiriin kuuluvissa järjestöissä. Vastannut myös monien kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista (sekä joiltakin osin myös suunnittelusta ja toteutuksesta).

palkinnot:
Atorox-palkinto vuoden 1991 parhaasta kotimaisesta science fiction-novellista "Kristalliruusu"-kokoelmassa ilmestyneelle novellille "Puu". (Kristalliruusun novellit saivat samassa kilpailussa myös 2. ja 10. sijan.)
European Science Fiction Associationin Most Promising Science Fiction Writer-palkinto (myönnetty Timisoarassa, Romaniassa, elokuussa 1994)
Portti-palkinnot parhaasta kotimaisesta tieteis- ja fantasia- romaanista vuosina 1994 (Gilgameshin tappio) ja 1997 (Pimeän Pilven Ritarit)
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Tulevaisuus-palkinto vuonna 2000
Kiitos kirjasta -palkinto 2006
Tähtivaeltaja-palkinto 2006

harrastukset: lintujen ja eläinten tarkkailu, veneily, muu luonnossa liikkuminen, lukeminen.

Lisäksi Isomäki on kirjoittanut satoja sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita luonnontieteisiin, teknologiaan sekä ympäristö- ja kehityskysymyksiin liittyvistä aiheista sekä artikkeleita erilaisiin julkaisuihin. Lisäksi hän on julkaissut ja toimittanut kolmisenkymmentä tietokirjaa samoista aiheista.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Tietokirjoja ja käsikirjoituksia:

Our Common Future. Yhdessä Iikka Vehkalahden kanssa, 1991-92. Palkittu lyhytelokuva.

Jeesuksen Näköinen Mies. Yhdessä Iikka Vehkalahden kanssa, 1991-92.

Puukirja - puut osaratkaisuna maailman nälän ja ilmastonmuutosten ongelmiin (Ympäristö ja kehitys 1997).

34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen - järkevistä vaihtoehdoista hullun tiedemiehen ratkaisuihin
(Tammi 2008).

64 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earths Reflectivity - From Reasonable Options to Mad Scientist Solutions (Into 2009).

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010.

Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman, Maija Arponen. BTJ, 2006.
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi