Lagervall, Jakob

Jakob Fredrik Lagervall, alk. Oxeman
s. 19.7.1787 Kontiolahdella
k. 7.11.1865 Helsingissä

Jakob Fredrik Lagervall tunnetaan erityisesti suomenkielisen draaman pioneerina. Hänen kirjallisesti aktiivinen kautensa sijoittuu 1830- ja 1840-luvuille. Vaikka Lagervall on jäänyt historiaan nimenomaan draamakirjailijana, hän kirjoitti myös runoutta ja proosaa. Useimmat hänen draamoistaan ovat uskonnollissävytteisiä, runomuotoon kirjoitettuja näytelmiä, joissa käytetään myös kansalliseepos Kalevalasta tuttua kalevalamittaa. Lagervallin tunnetuin näytelmä on Ruunulinna (1834), suomalainen mukaelma William Shakespearen klassikkonäytelmästä Macbeth. Näytelmä on ensimmäinen suomenkielinen tragedia. Vaikka Lagervall oli vakaumuksellinen fennomaani, hän kirjoitti sekä ruotsiksi että suomeksi.

(Klassikkokirjasto)

- - -

Vanhemmat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Puoliso Anna Catharina Tawast

Lagervallin teos Ruunulinna on ensimmäinen suomenkielinen murhenäytelmä

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Suomennoksia

Tekstinäyte

Onnettomin pitäjä kaikilta puolin koko maassamme oli muinen Pielisjärwi. Se oli huonoutensa puolesta joutunut sananlaskuihinkin *). Mutta saman pitäjän pelastukseksi, koko Karjalan kuin myös monen maanpaikan ja, woin päättää, koko maamme hyödyksi sai Pielisjärwi erinomaisesti uuraan, tunnollisen ja lujan kirkkoherran Jaakko Steniuksen, jonka taito oli kaikkein edellisten pappein ja Karjalan wirkamiesten ymmärrystä korkiampi. Hän hawaitsi kohta, ettei tämäkään paikkakunta ollut lumisesta jäänyt osattomaksi. Siinä löytyi wiljeltävää maata, ehkä kuinkakin weden wallassa, peitettynä enimmiten wedeltä, sammalilta ja toisin paikoin kitupuilta, paikoin taas puhtaalta järwiwedeltä. Nämät maat eiwät siinä tilassa olleet miksikään hyödyksi, waan pikemminkin wahingoksi. Mitä kuiwiinki maihin kylwettiin, sen turmeli soista lewiäwä halla usiampina wuosina, toisinaan niinkin ettei pelloista saatu paljo mitään.

*) Onkamo kaloilta kuulu, hauwikkaalta Hammaslahti
Mulo muilta suuruksilta, Liperi siijan lihoilta
Kaavi kaikilta pahoilta, pitäjiltä Pielisjärvi.

[Jaakot. Alkuperäinen kertoelma. 1855, s. 4-5]