Tyhjyyden ympärillä

Aki Salmelan (s. 1976) kolmas runokokoelma Tyhjyyden ympärillä (Tammi 2008) sisältää runoja esineistä, makuasioista ja liikkuvan mielen tiloista. Tanssiva karhu -palkinnon voittanut teos on samaan aikaan kiehtovan älyllinen ja aistivoimainen. Proosarunojen rinnalla kokoelma sisältää aforismin kaltaisia tekstifragmentteja ja suomennoksia Aloysius Bertrandin (1807-1841) runoista. Kuisma Korhonen kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Mutta vaikka Salmelan runot keskittyvätkin kielellisiin merkityksiin, niiden taustalla on sittenkin todellisuus – todellisuus joka lennättää meitä ja sanojamme kuin tuuli, irrottaa merkitykset juuriltaan ja viskoo ne villiin tanssiin.”

"Puun varjo

Myös puilla on tunteensa. Tunnet ne kun käyt kaarnaa vasten ja kuuntelet. Jokin kiertää kaiken sisällä, hiljaa, viileästi kuin päämäärätön vesi. Kuulet hitaita, syvään juurtuneita ajatuksia, joilla on syynsä. Tuuhean hengityksen verkko. Kuin avoimia käsiä jotka ojentuvat kohti taivasta, eivät pyytääkseen, vaan ylistääkseen, mitä? Vuodenaikaa, sadetta, joka tulee ja kastelee meidät – sade niin kuin tuhat nopeaa suudelmaa. Tuulta, joka tulee ja kampaa hiuksiamme kunnes kaikki on yhtä luonnon kanssa. Aurinkoa, aurinkoa tietysti. Millä puu ylpeilisi, ellei varjolla jonka se on heittänyt ylitsemme.”