Taras Bulba

Venäjän kielellä kirjoittaneen Nikolai Gogolin (1809-1853) tuotanto käsittää pietarilaisnovellien (”Päällystakki”, ”Nenä”, jne.), Kuolleiden sielujen ja näytelmien rinnalla myös vähemmälle huomiolle jääneen sarjan ukrainainalaistarinoita. Gogol oli kotoisin Ukrainasta ja kirjoitti nuoruudessaan tarinoita, joissa korostui ukrainalaisten tai vähävenäläisten kansalliset erityispiirteet.

1600-luvun Ukrainaan sijoittuva romaani Taras Bulba (Basam Books 2010, suom. Eero Balk) kuvaa Ukrainan tasangoilla vaikuttaneiden kasakoiden elämää. Päähenkilöinä ovat vanha karskisti käyttäytyvä Taras Bulba ja hänen kouluja käyneet poikansa Ostap ja Andri. Alun perin vuonna 1835 ilmestynyt romaanin ensimmäinen versio sisälsi viitteitä Vähä-Venäjän alueiden hallintaan liittyviin kiistanalaisiin kysymyksiin ja korosti ukrainalaisten kansallistunnetta. Myöhemmin romaanista ilmestyi korjattu versio, jossa korostui panslavistinen, suurvenäläinen näkökulma. Korjattu versio on saanut klassikon aseman Venäjällä ja se on ollut pohjana myös monille käännöksille. Basam Books julkaisi alkuperäisen sensuroimattoman version Eero Balkin mainiona suomennoksena vuonna 2010.

”Bulba lohduttautui etukäteen ajatuksella, kuinka hän nyt kahden poikansa kanssa ilmaantuisi sanomaan: ”Katsokaapa, millaiset urhot minä teille toin!” Hän ajatteli, miten veisi heidät Zaporižžjaan, tuon ajan Ukrainan sotakouluun, esittelisi heidät tovereilleen ja katsoisi, kuinka he edistyisivät silmissä sotataidossa ja hummailussa, jota sitäkin hän piti yhtenä ritarin perushyveistä. Aluksi hän halusi lähettää heidät matkaan yksin, koska piti tärkeänä ryhtyä kokoamaan uutta joukkoa, ja se vaati hänen läsnäoloaan. Mutta hänen nähdessään pitkät ja rotevat poikansa hänessä syntyi äkkiä sotaisa henki, ja hän päätti lähteä heidän kanssaan heti seuraavana päivänä, vaikka siihen pakotti vain itsepäisyys.”