Mervi Heikkilä
Tässä artikkelissa pohdin sitä, onko kirjan aiheella jotain merkitystä nuorten lukemiselle. Mistä nuorille juuri nyt kirjoitetaan ja mistä kenties ei?

Kuva: Congerdesign / Pixabay
Omassa lähipiirissäni on nuoria, joilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita: moni pelaa e-pelejä tai lautapelejä, kilpailee Rubikin kuution ratkaisemisessa, urheilee, ratsastaa, soittaa kitaraa tai jotain muuta instrumenttia, metsästää, kalastaa, mopoilee, kruisailee mönkkärillä tai tuunaa vanhaa Volvoa. He myös odottavat elämältään aika tavallisia asioita: ensisuudelmaa, armeijaa, riparia, omaa bändiä, muuttoa opiskelukämppään, esivanhempien maatilan pyörittämistä tai ajokorttia. Valtaosa lähipiirini nuorista myös asuu maalla. Heistä iso osa ei lue vapaa-ajallaan kirjoja. Tai ei ainakaan tunnusta lukevansa. Mahtaako nuortenkirjallisuudesta löytyä kirjoja heidän kiinnostuksen kohteistaan?
Mitä sanovat tutkijat
Ihan tuoretta tutkimustietoa kirjan aiheen merkityksestä nuorten lukemiseen on vaikea löytää. Toki nuorten lukeminen - tai lukemattomuus - kiinnostaa tutkijoita tälläkin hetkellä. Esimerkiksi Lotta-Sofia La Rosa väitteli Helsingin yliopistossa elokuussa 2023 nuorten lukemisesta. Väitös sai runsaasti huomiota mediassa ja mm. Helsingin sanomat otsikoi: “Nuorten mielestä kaunokirjallisuus on tylsää, kertoo tuore väitöskirja”. Väitöskirjassa La Rosa tutki nuorten käyttökokemuksia eri kirjamuodoilla ja lopputulos oli jotakuinkin tällainen: Harva nuori lukee. Tytöt lukevat enemmän kuin pojat, mutta hekään eivät kovin paljon. Ne nuoret lukevat enemmän, jotka saavat siihen tukea esimerkiksi vanhemmilta. Vähän lukevat tarttuvat helpommin äänikirjaan kuin paperikirjaan - ja toisinpäin. La Rosan tutkimuksessa nuoret olivat kahdeksasluokkalaisia. Heitä oli tutkimuksessa mukana yhteensä 162.
Toinen nuorten lukemisesta kiinnostunut väitöskirjatutkija on Leea Lakka Helsingin yliopistosta, mutta hänenkään julkaisuistaan en äkkiselaamalla löydä näkökulmaa kirjan aiheen yhteydestä lukuhaluun. Ehdottomasti kannattaa kuitenkin seurata myös Lakan julkaisuja, mikäli nuorten lukeminen kiinnostaa.
Kuva: Congerdesign / Pixabay
Muutaman vuoden takainen Lukuklaani-hanke sen sijaan tuotti runsain määrin erilaisia tutkielmia ja tutkimustietoa, jossa myös kirjan aihe nousi tarkastelun kohteeksi. Tosin usein nämä tekstit perustuivat opettajille tehtyyn kyselyaineistoon, ei suoraan oppilaiden omiin näkemyksiin. Koontia tutkimuksista löytyy muun muassa
Lukuklaanin verkkosivuilta.
Lukuklaani-kyselyssä opettajat kertoivat, että lukuintoa ruokkivat myös kirjan aiheen omakohtainen kiinnostavuus ja kirjan sopiva vaikeustaso.
Osana Kansallisen lukutaitostrategian laatimista Lukuliike järjesti nuorille kuulemistilaisuuden vuonna 2021. Siinä pohdittiin yhdessä nuorten kanssa syitä lukemattomuuteen. Syiksi nuoret mainitsivat esimerkiksi älypuhelimen käytön ja koulukiireet. He mainitsivat myös, että eivät löydä kiinnostavaa luettavaa. Nuorten ja heidän opettajiensa näkemysten perusteella nuortenkirjan aiheella vaikuttaa siis olevan merkitystä. Tuskin kyseessä on tärkein tekijä, mutta ehkä kuitenkin yksi sattuma lukemattomuussopassa.
Äidinkielenopettaja Marja Majuri Sipoonjoen yhtenäiskoulusta tiivistää asian näin:
"Vähän lukevilla lukemaan innostumiseen vaaditaan itseä suoraan kiinnostava aihe. Paljon lukevat lukevat sitten aiheesta kuin aiheesta - ja oppivat siinä sivussa paljon uutta. Siksi lukutaito ja lukeminen jakavat hyvin (koulussa) menestyvät ja huonommin menestyvät yhä selkeämmin kahtia. Fiktiivisistä teoksista kun oppii lukutaidon lisäksi myös historiaa, biologiaa, maantiedettä ja kaikkea mahdollista."
Kiinnostavat aiheet somessa
Alussa listasin oman lähipiirini nuorten kiinnostuksen kohteita. Aihetta on tietysti syytä katsoa laajemminkin, ja siitä meillä onkin hyvää, tuoretta selvitystä Lastenkirjainstituutin tekemänä. Kyselyissä haluttiin tavoittaa myös ei-lukevia nuoria: siksi ei kysytty suoraan sitä, mitkä aiheet kirjoissa kiinnostavat, vaan mitkä asiat nuoria yleensä kiinnostavat.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2300 yläkoululaista, mikä on mielestäni huima määrä. Tässä kyselyssä kiinnostavia aiheita kartoitettiin monivalintakysymysten avulla. Kysymysten aiheet oli puolestaan saatu aiemmasta, helmikuussa 2022 teetetystä kyselystä. Se liittyi Lastenkirjainstituutin Kirjakoplan lukuvinkkivideot -hankkeeseen. Tässä kyselyssä oli myös suuri määrä vastaajia: 1800 nuorta.
Vuoden 2022 kyselyssä selvitettiin, mitkä aiheet kiinnostavat nuoria somessa. Kysymys oli avoin, joten valmiita vaihtoehtoja ei annettu.
Näissä vastauksissa pelit ja pelaaminen nousi kiinnostavimmaksi somen aiheeksi: ne mainittiin 21% vastauksista. Kyselyn laatijat päättelivät, että pelit ja pelaaminen kiinnostavat hyvin monenlaisia nuoria, eikä niiden perusteella pystynyt määrittelemään mitään tietynlaista ryhmää. Toiselle sijalle nousi urheilu monissa muodoissaan.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan
Kirjakoplan artikkeliin, johon on listattu 30 nuorten mielestä suosituinta somen aihetta. Kymmenen suosituimman aiheen joukosta löytyvät niin yhteiskunta, muoti ja kauneus kuin kaverit ja arkikin. Kahdenkymmenen suosituimman aiheen joukosta puolestaan löytyvät lisäksi muun muassa autot ja moottoriurheilu, ruoka, sekä tiede ja tieto.
Kirjakopla, eli Lotta Luukila ja Aino-Maria Kangas, käytti kyselyn tuloksia avuksi kirjavinkkien tekemisessä. Toisin sanoen nuorille pyrittiin vinkkaamaan sellaisia kirjoja, joiden aiheet kiinnostavat nuoria somessa. Vinkkien tekijät saivat huomata, että tehtävä ei osoittautunut kovin helpoksi:
“Kun aloimme koostaa vinkkejä nuorten suosimien aiheiden pohjalta, huomasimme, että ainakaan liikaa kirjoja näistä aiheista ei ole.”
Myös siis Luukila ja Kangas uskovat, että kiinnostava aihe saa nuoret tarttumaan kirjaan helpommin. Artikkelissa he toivovat myös, että sekä nuortenkirjojen kustantajat että tekijät tutkisivat heidän koostamaansa listaa.
Kiinnostavat asiat yleensä

Kuva: Mabel Amber / Pixabay
Selkopolku-hankkeessa vuonna 2023 toteutettu kysely tuotti hivenen erilaisen listan nuorten mielenkiinnon kohteista. Tällä kertaa kyseessä oli monivalintakysely, jossa kysyttiin “nuoria yleisesti kiinnostavia aiheita, esim. somessa tai harrastusten kautta”.
Selkeänä voittajana tässä kyselyssä oli aihe “arkielämä, kaverit, perhe”, toisena “meemit, huumori” ja kolmantena “sarjat, elokuvat”.
Nuortenkirjojen aiheiden - tai ehkäpä niiden puuttuvien aiheiden - näkökulmasta mielenkiintoista on, että kymmenen kiinnostavimman aiheen joukkoon olivat päätyneet myös “autot, mopot, moottoriurheilu”, “ruoka” sekä “muoti, kauneus”.
Ainakaan viimeksi mainituista teemoista ei kovin paljon nuortenkirjoja ole viime vuosina julkaistu. Tosin esimerkiksi ulkonäköpaineisiin ja muotimaailman nurjaan puoleen liittyviä teemoja nuortenkirjoissa on kyllä käsitelty, esimerkiksi
Juno Dawsonin teoksessa
Mallikappale (Gummerus, 2020).
Samassa kyselyssä kysyttiin myös: “Millaisia kirjoja luet?” Suurin osa vastasi lukevansa nuortenkirjoja. Johonkin muuhun kuin kirjan pituuteen (lyhyitä kirjoja, pitkiä kirjoja) tai kohderyhmään (aikuisten kirjoja, nuortenkirjoja) liittyvä vastaus top kympissä oli (mainintajärjestyksessä): fantasiaa, kauhua, seikkailuja, rakkaustarinoita ja hauskoja kirjoja.
Kummassakaan Lastenkirjainstituutin kyselyssä ei kysytty esimerkiksi vastaajan kotipaikkakuntaa, joten tiedossa ei ole, mistä päin Suomea tai minkä kokoisilta paikkakunnilta kyselyyn vastanneet nuoret olivat. Itseäni kiinnostaisi erityisesti se, kuuluuko syrjäseutujen nuorten ääni erilaisissa tutkimuksissa ja kyselyissä.
Mistä aiheista nyt julkaistaan nuortenkirjoja
Tarkastelen tässä viimeisten viiden vuoden aikana (2019-2023) julkaistuja nuortenkirjoja ja niiden aiheita lyhyesti Lastenkirjainstituutin vuosittaisten Kirjakorikatsausten sekä Kirjastokaistalta löytyvien eri kirjastojen tekemien aineistokatsausvideoiden avulla. Lisäksi olen tietysti itse lukenut melkoiset pinot viime vuosina ilmestynyttä nuortenkirjallisuutta.
Nuortenkirjoja ilmestyy vuosittain alle 200. Tarkastelujakson alkupuolella nuortenkirjojen määrä väheni joka vuosi, mutta 2022 se yllättäen lähti kasvuun. Tätä kirjoittaessa on vielä vaikea sanoa, mikä on vuoden 2023 lopullinen saldo, mutta toivon, että edellisvuoden määrä (198 julkaistua teosta) ylittyy. Julkaistuista kirjoista suurin osa on kotimaisia, vähemmistö käännettyjä. Realismia on joka vuosi julkaistu hiukan enemmän kuin fantasiaa. Etenkin kotimaisissa kirjoissa realismia on ollut enemmän, käännöskirjoissa taas fantasia on usein ollut hallitseva genre. Käännetyt fantasiakirjat ovat tyypillisesti sarjoja.
Viime vuosien isoja aiheita kotimaisissa ja käännetyissä nuortenkirjoissa ovat olleet mielenterveys, moninaiset identiteettiin liittyvät asiat, ilmasto- ja ympäristöasiat sekä oikeus omaan kehoon. Kiusaamista on käsitelty myös melko paljon.
Rankat aiheet ovat suorastaan perinne nuortenkirjoissa, mutta kepeyttäkin on onneksi tarjolla. Esimerkiksi
Laura Suomelan nuortenkirjat yhdistelevät viihdyttävällä tavalla arkea, kommelluksia ja tavallisten nuorten keskisuuria ongelmia. Romanttisen viihteen kaipuuseen vastaa mm. Otavan uusi LOVE-kirjasarja, jonka avasivat ilahduttavasti
Tuula Kallioniemen teos
Pitkä ja komee (Otava, 2023) sekä
Sari Luhtasen Tuhkimo tennareissa (Otava, 2023). Nopealukuinen Pitkä ja komee saa minulta erityismaininnan mainiosta poikanäkökulmasta ihastumiseen, rakastumiseen ja seurusteluun.
Kirjojen miljöö

Kuva: Gianni Crestadi / Pixabay
Hyvin kuvaava on jälkimmäisen kirjan päähenkilö Alisan ajatus:
“Katselen ulos ikkunasta ja mietin, mitä jos asuisin täällä keskellä ei mitään. Tulisin varmaan hulluksi, jos lähimpään kauppaan olisi näin pitkä matka.” (s. 57)
Kirkonkylä, usein nimetön pieni taajama, saattaa kuitenkin olla myös päähenkilöiden asuinpaikka, kuten esimerkiksi
Ellen Strömbergin kirjassa
Mehän vain mennään siitä ohi (S & S, 2022). Tällaisissa kirjoissa nuoret tosin usein ajattelevat, että elämä alkaa varsinaisesti vasta sitten, kun pieneltä paikkakunnalta pääsee pois. Strömbergin kirjassa haaveillaan peräti New Yorkiin lähtemisestä.
Puuttuvia aiheita
Nuortenkirjallisuuden puuttuvien aiheiden metsästäjänä lähden liikkeelle Lastenkirjainstituutin Selkopolku-hankkeeseen liittyvän kyselyn vastauksista. Otan tarkasteluun kymmenen vastaajia eniten kiinnostavaa aihetta: arkielämä, kaverit, perhe/meemit, huumori/sarjat, elokuvat/true crime, rikokset/autot, mopot, moottoriurheilu/ihmissuhteet/videopelit, pelaaminen/eläimet, lemmikit, eläinten oikeudet/ruoka/muoti, kauneus.
Näistä aiheista selkeästi aliedustettuina nuortenkirjallisuudessa ovat autot, mopot ja moottoriurheilu, muoti ja kauneus sekä ruoka. Toki esimerkiksi mopoista on jonkin verran kirjoitettukin. Iisalmelaisen Jyri Paretskoin humoristinen mopojengisarja Shell´s Angels on julkaistu vuosina 2013-2019 (Karisto). Tosin jokaisessa Shell´s Angels -kirjassa on sivuja 200-300, joten tottumattomien lukijoiden lyhyiden kirjojen tarpeeseen ne eivät vastaa. Sen sijaan Jukka-Pekka Palviaisen Kosonen-kirjasarja, 2020-2023 (Karisto) on ohut, humoristinen ja mopoaiheinen.
Listaa tarkastellessani jään myös pohtimaan, millainen olisi nuoria kiinnostava ruoka-aiheinen kaunokirja. Kertoisiko se kokin ammatista haaveilevasta pojasta, vai nuoresta, joka vloggaa ruoka-aiheista?
Pelaamisen suuri suosio nuorten harrastuksena ja kiinnostuksen kohteena näkyy nuortenkirjoissa, hienona esimerkkinä vaikka
Annukka Salaman kirjoittama
Ripley, nopea yhteys (WSOY, 2022), mutta mielestäni markkinoille mahtuisi tätä aihetta paljon enemmänkin. Toki monessa kirjassa pelaaminen on nuorten elämässä läsnä, mutta ei varsinaisesti kirjan merkittävin aihe.
Puuttuvia nuortenkirjojen aiheita olen metsästänyt myös keskusteluissa kirjastolaisten ja äidinkielenopettajien kanssa. Armeija koskettaa todella monia nuoria, mutta nuortenkirjoista sitä ei löydy. Varusmiespalvelusta odotetaan, jännitetään tai jopa vähän pelätään. Millainen nuorten kaunokirja vastaisi tähän tarpeeseen? Rippikoulu on toinen melkein kaikkia nuoria koskettava aihe ja siitä onkin juuri ilmestynyt
Minna Mikkasen Naimalupa (Reuna, 2022), mutta eipä viime vuosina juuri muuta.
Varsinkin monien maaseudun nuorten elämään kuuluu edelleen perinteisiä eräharrastuksia: kalastusta ja metsästystä. Näistä aiheista ei tarkastelujaksollani julkaistu kirjoja lainkaan.
Äidinkielenopettajien kanssa jutellessa realististen kirjojen tarve tulee usein esille:
"Realistisia lähes kaikkia nuoria käsitteleviä teoksia kaivattaisiin enemmän: peruskoulun jälkeinen elämä, opiskelemaan lähteminen, rippikoulu, varusmiespalvelus; varsinkin mopo- ja autoharrastus! Lisäksi nuorille sopivaa kauhua kaivataan jatkuvasti - lasten kauhu on liian lällyä, aikuisten kauhu liian vaikeaa. Onneksi näitä on tullut viime aikoina muutamia hyviä", kertoo äidinkielen opettaja Marja Majuri Sipoonjoen yhtenäiskoulusta.
Kuva: 70154 / Pixabay
Näin naapurissa
Mielenkiintoisen näkökulman aiheeseen saan, kun juttelen suomenruotsalaisten kirjastonhoitajien Lena Sågforsin ja Mikaela Byskata-Ahlskogin kanssa. He nostavat keskusteluun yhden lajityypin, jota ei suomalaisesta nuortenkirjallisuudesta löydy - eikä lainsäädännöllisistä eroista johtuen oikein voikaan löytyä.
Ruotsalaisnuorten keskuudessa on nimittäin suosittua tuunata ja ajella epa-traktoreilla eli tavallisista autoista rakennetuilla liikennetraktoreilla, joilla 15 vuotta täyttäneet saavat ajaa maksimissaan 30 kilometrin tuntivauhtia. Ilmiöön liittyy lisäksi nuorisomusiikki, niin kutsuttu epa-dunk. Myös kirjailijat ovat huomanneet tämän nuorisokulttuurin. Esimerkiksi Pär Sahlinin kirjasarja “Sävaträsk” kuvaa maalla asuvia nuoria, jotka ajelevat “epoilla” ja viettävät tavallista arkea ystävien ja perheen kanssa. Sahlinin kirjasarja on Hegas-kustantamon julkaisema ja edustaa ruotsinkielistä selkokirjallisuutta.
Vaikka kyseistä nuorisokulttuuria ei Suomessa sellaisenaan olekaan, kiinnostavat Sahlinin kirjat Sågforsin ja Byskata-Ahlskogin mukaan suuresti myös suomenruotsalaisia nuoria. Ne ovat hyvin kysyttyjä kirjastoissa ja lähtevät vinkkauksista aina lainaan.
Pienten taajamien yläkoulujen parkkipaikkoja katsoessa on helppoa tehdä johtopäätös, että mopojen lisäksi mopoautot, mönkijät ja myös traktorit, voisivat olla otollinen aihe nuortenkirjoissa.
Monimuotoisuus nyt
Tämän hetken nuortenkirjallisuus on todella monilla mittareilla mitattuna monimuotoista. Päähenkilöiden kulttuuritaustat, perhetausta, sukupuoli- ja seksuaali-identiteetit vaihtelevat. Päähenkilöillä voi myös olla jokin vamma tai sairaus.
Parantamisen varaa kuitenkin on aina, ja väitän, että esimerkiksi syrjäseutujen nuorten voi olla välillä vaikea löytää kirjoista itselleen samastuttavia henkilöhahmoja tai kiinnostavia aiheita.
Mitä jos ilmestyisikin nuortenkirja, jonka miljöönä olisi syrjäinen pikkukylä ja päähenkilönä nuori, joka haluaa jatkaa perheen maatilaa tai poronhoitoa? Entäpä vaikka novellikokoelma, jossa liikutaan metsässä ja pohditaan eräharrastusten kautta ihmisen luontosuhdetta? Tai jospa kirjan keskiössä olisikin jokkista harrastava perhe? Voisivatko kustantajat saada puuttuvia aiheita ja uusia kirjoittajia haaviinsa esimerkiksi kirjoituskilpailulla tai -kutsulla?
Kun puhutaan lukijoista, jotka eivät lue paljon, täytyy toki muistaa myös kirjan pituuden, fonttikoon ja muiden luettavuusseikkojen merkitys. Onneksi myös kuvitettuja, lyhyitä nuortenkirjoja on alkanut ilmestyä, esimerkkinä vaikka
Kirsti Kurosen Hännät (Karisto, 2022, kuvitus
Maria Laakso). Myös säeromaanit ovat usein helppolukuisia ja antavat perinteisestä proosasta eroavan lukukokemuksen ja selkokirjat tietysti osaltaan madaltavat kynnystä lukemiseen.
Kaikkiaan kirjan aihe, tai aiheen kiinnostavuus ja omakohtaisuus, on vain yksi kapea näkökulma lukemiseen ja lukemattomuuteen. Sitä ei kuitenkaan voi sivuuttaa esimerkiksi viittaamalla siihen, että kiinnostavien aiheiden puuttuminen olisi vain nuorten keksimä tekosyy lukemattomuudelle. Toivon, että mahdollisimman monella nuorella olisi mahdollisuus löytää itsensä nuortenkirjallisuudesta ja myös laajentaa elämänpiiriään kaunokirjallisuuden avulla.
Mervi Heikkilä, kirjailija ja kirjastonhoitaja
Lähteet:
Helsingin Sanomat: Nuorten mielestä kaunokirjallisuus on tylsää, kertoo tuore väitöskirja (30.8.2023)
Lotta-Sofia La Rosa: Nuoret lukijat kirjakulttuurin murroksessa
Onnimanni 1/2020, Lotta-Sofia Aaltonen: Runsas kirjavalikoima innostaa - kirjallisuuden opetukseen kaivataan uusia käytänteitä
Lukuklaani: Tutkimusraportti 2017-2019
Kansallisen lukutaitostrategian nuorten kuuleminen 29.4.2021: Nuorten suusta: miten nuoret saadaan lukemaan?
Lastenkirjainstituutti: Selkopolku-hankkeen kysely nuoria kiinnostavista aiheista
Lastenkirjainstituutti: Kirjakoplan lukuvinkkivideot -hankkeen kyselyn tulokset
Lastenkirjainstituutti: Kirjakori: Lastenkirjatilastot ja -näyttely
Kirjastokaista: Aineistovinkkaukset koulutustilaisuuksista