Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Kaikki toimituksen artikkelit

Toimitukselta: Ajankohtaista | Kirjailija | Teema | Teos | Täky

3.1.2018
Kuopion kaupungin jakama Savonia-kirjallisuuspalkinto on myönnetty Asko Sahlbergille romaanista Amandan maailmat (Like 2017).  Raati perusteli palkinnonjakoa: ”Sahlbergin Amandan maailmat on onnistuneesti tiivistetyllä kielellä kirjoitettu ajankohtainen teos. Se on taattua Sahlbergin tavaramerkiksi noussutta kuvausta rujosta ja melkeinpä luotaantyöntävästä maailmasta, jossa kuitenkin varjojen...
4.1.2018
Kirjasampo esittelee kattauksen kevään 2018 uutuuskirjoja! Teosten esittelytekstit ovat otteita kustantajien teoskuvauksista, ja koonti on tehty ennen joulua julkaistuista kustantajien katalogeista ja uutuuslistoista. Monet uutuudet ovat varattavissa verkkokirjastoista jo nyt.    Suomenkieliset romaanit ja lyhytproosa:   Selma Kaasinen: Villasukat ja muita kertomuksia (Reuna) "Syvälle...
3.1.2018
Hyvää uutta vuotta 2018! Tässä katsaus Kirjasammon suunnitelmiin ja sisältöihin tälle vuodelle.   Artikkelit ja päivän täyt Kirjasammon toimituksellisten sisältöjen linja on tänä vuonna "vähemmän on enemmän". Haluamme keskittyä jatkuvan ja tiheästi tuotetun sisällön sijaan mahdollisimman laadukkaaseen, kattavasti toteutettuun ja helposti hyödynnettävissä olevaan sisältöön. Kirjasammon päivän...
29.12.2017
Vuoden 2018 Helmet-lukuhaasteen suorittajille on tehty ohjeistus siitä, miten Kirjasammosta voi etsiä sopivia teoksia haastekohtiin. Lukuhaasteella on myös aktiivinen Facebook-ryhmä, jossa jaetaan vinkkejä. Kirjasammon teos- ja kirjailijahakua voi käyttää sivuston vasemmasta ylänurkasta tai sivulta http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa. Kätevimmin teet tietokannastamme ohjeen mukaisia hakuja...
14.12.2017
Vuoden 2018 Runeberg-palkintoehdokkaat on julkistettu. Kolmihenkiseen esiraatiin kuuluvat vapaa toimittaja Maija Jelkänen, runoilija Heli Slunga ja kulttuuritoimittaja ja kriitikko Sofie Stara saivat luettavakseen n. 200 kirjaa, joista ehdokkaiksi valikoituvat seuraavat teokset:    Johanna Holmström: Själarnas ö, Sielujen saari (Otava)   Anu Kaaja: Leda (Teos)   Olavi Koistinen: Mies joka laski...
3.1.2018
  Luontokappaleiden elämää   Oletko koskaan miettinyt, mitä koirasi ajattelee, kun se katselee pää kallellaan touhujasi? Tai mitä miettii talitintti irrottaessaan nokallaan paloja talipallosta ikkunasi takana? Osaako se arvioida tämänvuotisen talipallon makua vai nokkiiko se talia ajattelematta yhtään mitään? Entäpä puut sitten? Ne eivät varmasti tunne tai mieti yhtään mitään, nehän ovat pelkkiä...
18.12.2017
Kirjasammossa on nyt julkaistu sivu, jolle on koottu itsenäisyyden ajan suomalaista kirjallisuutta esitteleviä sisältöjä. Mukana on esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjaston kokoamia artikkeleita, jotka esittelevät yleisesti kotimaista kirjallisuutta eri vuosikymmenillä, 1910-luvulta 1990-luvulle. Artikkelit säilyvät jatkossakin saatavilla Kirjasammossa, ja niiden avulla saa helposti tietoa siitä,...
28.12.2017
  Kirjahyllyjä:   Yle Kirjojen Suomi – 101 kirjaa Kirjasammossa Kirjasammon vinkit suomalaisista kirjoista 1917–2017   Suomen itsenäisyyden 101 lasten- ja nuortenkirjaa Suomi100 - kirjavinkkejä lapsille   Böckernas Finland – 101 finlandssvenska böcker (101 suomenruotsalaista kirjaa -hylly) Finland 100: hundra år med finlandssvensk barnlitteratur (sata vuotta suomenruotsalaista...
5.12.2017
1990-luvulla kulutusjuhlat vaihtuivat lamakauteen. Suomi joutui säästökuurille ja yleinen turhautuneisuus levisi. Ilmapiiriä leimasi arvojen suhteellistuminen ja illuusiottomuus. Kaunokirjallinen proosa oli runsasta ja nimekkeiden määrä kasvoi jatkuvasti. Lukijakunnat kuitenkin eriytyivät ja erikoistuivat esimerkiksi fantasia- ja dekkarikirjallisuuteen. Proosassa suosituksi nousi minä-...
5.12.2017
1980-luku oli Suomessa tasaisen talouskasvun aikaa. Työllisyysaste oli korkea, elintaso nousi, ja maa siirtyi jälkiteollisesta yhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Nousukausi toi mukanaan myös kasinotalouden ja jupit, itsekkyyden ja ahneuden. Suomalaista identiteettiä ja kotoisia elämänkuvauksia kuvattiin kirjallisuudessa edelleen, mm. Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa ja Orvokki Aution Pesärikko-...
5.12.2017
Kuusikymmenlukulaiset aatteet ja vasemmistolaisuus määräsivät paljolti 1970-luvun kulttuuripolitiikkaa. Perinteinen romaani nousi jälleen uuteen kukoistukseen. Laajat maakuntaeepokset ja romaanisarjat hallitsivat koko 1970-lukua. Ne tallensivat katoavaa maalaismaisemaa, talonpoikasta elämänmuotoa ja murteita. Eeva Joenpelto on ollut suomalaisen kirjallisuuden johdonmukaisimpia yhteiskuntakuvaajia...
5.12.2017
1960-luku oli Suomessa nopean modernisaation aikaa. Maa teollistui ja kaupungistui, tiedonvälitys muuttui ja televisio yleistyi suomalaisissa kodeissa. Uuteen sopeutuminen tuotti kuitenkin ongelmia sekä yksilöille että yhteiskunnalle yleensä. Muutokset heijastuivat myös kirjallisuuteen. Kirjailijakunta radikaalistui ja nousi barrikadeille muun muassa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä...
16.4.2019
1950-luku oli jälleenrakentamisen vuosikymmen, ja niin kutsutun hyvinvointiyhteiskunnan laajamittainen rakentaminen alkoi silloin. Koska Suomi kuului toisen maailmansodan häviäjiin, joutui se maksamaan suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Sotien jälkeen työllisyystilanne oli kuitenkin hyvä, sillä Suomen jälleenrakennus ja sotakorvausteollisuus tarvitsivat paljon työvoimaa. Myös väestörakenne...
5.12.2017
Rauhallinen yhteiskunnallinen kehitys ja taloudellinen kasvu katkesivat talvisodan alkamiseen syksyllä 1939. Talvisotaa seurasivat jatkosota ja Lapin sota (1941–1944). Sotien jälkeen yhteiskuntajärjestys säilyi, mutta Suomeen asettui venäläis-englantilainen valvontakomissio. Sotien lopputulos aiheutti suomalaisille luovutettujen alueiden asukkaiden asuttamisongelman sekä suuret sotakorvaukset...
5.12.2017
1930-luku merkitsi Suomelle edistystä ja nykyaikaa. Radio ja gramofoni toivat kansan ulottuville kuunnelmat ja uudet "iskusävelmät". Ensimmäiset kotimaiset äänielokuvat – esimerkiksi Niskavuoren naiset – tulivat teattereihin, ja Suomi sai ensimmäiset omat filmitähtensä. Mutta vuosikymmen toi mukanaan myös lamaa, puutetta, poliittisia ääri-ilmiöitä, ja lopulta sodan, jossa Suomi menetti koko...

Sivut