Hänninen, Anne

Kirjoittamiseni on ollut yritys manifestoida sanomaton, sanojen takainen, ja sitä mitä mahdoton sanoa - yrittää valottaa negatiiveja, tai kenties hämärtyy se mikä jo onkin itsessään valoisampi? Löytöretkeilyä paradoksien keskellä - sanojen suhteellisuus, rajallisuus, lokeroivuus (ja tavanomainen, sosiaalinen kieli pienentää, esineellistää), vaikka on vastakohtien köydenveto, adjektiivien, ja määreiden kyseenalaisuus, (mikä on " sisällä", mikä " ulkona, tai " kaukana", " lähellä", todella? jne ). Ikään kuin kuin kääntelisi prismaa, ja kaikki tulkinnat ovat virtaavia, sekoittuvia, ja kuvaus on vain impression jähmettämistä muotoon, kuten valokuva, maalaus, kiveen hakattu kuva. Vaikka aika on paennut, hetki, ja muuttunut jo. Yritys tallentaa ja nähdä hetkiä, ja katoavaa, antaa "pienellekin" merkityksiä, ilmentää ainutlaatuisuuksia. Tragiikan ja kauneuden monisyistä verkostoa. Yritys tiedostaa tunteita, tuntemusten syitä. Runojen kerroksiin olen tallentanut konkreettisia tapahtumia elämässäni, vaiheita, psyyken matkaa, kohtaloita. Kollektiivisena meediona oloa; välittää pinnanalaista, torjuttua, unohdettua. Myös alkemiaa; raskas muuttaa muotoaan, jokin osa siitä kohoaa itsensä yläpuolelle. Sanoilla voi myös luoda dramatisointeja, näyttämöitä tai/ja riisua niitä. Valotuksia ja naamiointeja, eri puolilta katsellen, mutta kokonaisuus on näkymätön, mysteeri. Yritys mennä kerrosten lävitse - johonkin alkutilaan, ristiriitojen ja muotojen taakse, ja sanojen. (Olemista aina tässä aaltoliikkeessä, vaikka ei kirjoittaisikaan.)


MAKUASIOITA:

On riippunut aina omasta olotilasta, vaiheesta, mitkä asiat ovat olleet eniten kiinnostuksen kohteena. Kosmiseen yksinäisyyteen olen saanut voimaa, kun olen löytänyt hengenheimolaisuutta, ajatonta: esim. Jung, Blake, Simome Weil, Virginia Woolf, Hesse, Kierkegaard, Swedenborg. Ja kaikkien suuntien ja uskontojen ajattelijat ja mystikot. Rajatieteet, psykologia, avaruus ja luonto kaikkineen ovat samoin kiinnostaneet. Edelleenkin.

Kirjailijoista monet ovat olleet inspiroivia, eri aikoina eri tavalla korostuen, esim: Manner, Plath, Södergran, Eliot. Myös Diktonius, Lorca, Emily Dickinson, Kailas, Rilke. Ja vanha kiinalainen ja japanilainen runous. Kaikki kansanrunous ja vastaava. Spoon River antologia (Lee Masters.) Intensiivinen (psyko)draamallinen teksti on koskettanut: esim. Strindberg, Tsehov, Tennessee Williams. Samoin mm. Bronten Humiseva Harju.

Kuvataide on tärkeää - olen visuaalinen muutenkin, runot lähtevät usein kuvista mielessä, ja kuvamuistista.Vaikuttavia ovat olleet mm. van Gogh ja Munck. Samoin symbolistit, esim. Redon, Moreau, Simberg. Ja innoittavia myös useat impressionistit... Koen suurta merkitystä myös kansanelämän, menneen tallentajilla (mm. Gallen- Kallela, Edelfelt, Rissanen, Scherfbeck, jne).

Elokuva on aina ollut läheinen alue. Katson kaikentyyppistä. Pidän kaikenaiheisista dokumenttielokuvista.Tärkeitä ohjaajia( ja kaikki elokuvansa koskettavia) ovat olleet esim. Ingmar Bergman, Tarkovski, Kieslowski, Chaplin, ja Fellini, Pasolini, Visconti, ymt. italialaiset, ja uudemmista esim. Jane Campion. Pidän myös vanhoista kotimaisista elokuvista, viljapeltoineen tuulessa.

Musiikki luo mielentiloja, eri musiikki sopii eri tunnetiloihin, ja musiikkimakunikin menee laidasta toiseen. Teini- iän innostuksia olivat esim. Uriah Heep, Joan Baez ja Paul Simon. Sittemmin ja nyt pidän keskiajan musiikista, ja kaikesta klassisesta. Myös elokuva- ja mustalaismusiikista, ja soulista, bluesista, vanhasta jazzista. Ja meditaatiomusiikeista. Pidän myös esim. Leonard Cohenista, Bob Dylanista, Tapio Rautavaaran, Tauno Palon lauluista, kansanlauluista, etnomusiikista - monenkirjavaa, joka innoittaa minua. Mutta hiljaisuus on hienointa - jos sitä missään enää kohtaa. Hiljaisuus ja luonnonäänet.

Henkilöhahmot, joihin eläydyn, ja jotka kiehtovat ovat traagiset ja sivuutetut kohtalot, unohdetut lahjakkuudet, marginaaliset ihmiset, heidän elämäntarinansa .Kuljen mielelläni hautausmailla ja mietin ainutlaatuisia, näkymättömiä kohtaloita. Ihailen myös sisäisen visionsa seuraajia," hulluja neroja", "yksinäisiä susia", pyhimyksiä, näkijöitä, etsijöitä, löytöretkeilijöitä, oikeustaistelijoita, kaivautuvia tutkijoita yms. jotka ovat uhranneet elämänsä itseään suuremmille kutsumuksille.

Rakkain kunnioitukseni, ja kaipuuni kohde on poismennyt isoäitini; hyvä, aito ihminen, viisas ja elämänläheinen kansannainen, ja kädentaitaja, jonka veroinen en ole koskaan osannut olla. Ihailen myös muita sitkeitä kansannaisia (ja miehiäkin), joiden mukana on mennyt hautaan korvaamatonta taitoa, tietoa, muistia, perinteitä.

Paikoista, jotka vetävät puoleensa: luonto kaikkineen - eri vuodenaikoina, eri säissä ja eri vuorokauden aikoina, erilaista joka hetki. Värien sävyt , muuntuvuus. Puut ovat rakkaita, ja kasvit, perhoset, linnut. Tähtitaivas. Vanhat paikat, " pyhät paikat", kivet. Veden läheisyys. Yksin kuljeskelu. Ulkomaan matkoillakin huomioin aina erilaiset puut, kasvit, kukat, linnut, kirkot ja hautausmaat, vanhat rakennukset, ja kaikki historia kiinnostaa. Myös tietyt paikat, maisemat ovat tulleet rakkaiksi, joihin liittyy muistoja, ja kaipaan myös palata, jos voin.

Mitkä asiat ärsyttävät: Ajan ja kaiken tuhlaaminen. Tuhlautuminen. Kun ei osata antaa arvoa, eikä mikään ei tule todella nähdyksi. Yksioikoisuus, fundamentalistisuus. Epäherkkyys ja
hienosäädön puute. Aistien turtuminen, automaattinen oleminen, tietoisuuden täyttyminen epäoleellisella, ja tukahduttavalla. Informaatiotulvat, ja "virikkeet" lakkaamatta. Ja kun ei osata olla yksin, mietiskellen, kääntäen se rikkaudeksi - se melkein halutaan estää - eikä että "tyhjiö", joka olisi heti täytettävä jollakin tai jollakulla. Ärsyttää myös henkisen vapauden puute, ohjelmoiduksi ja manipuloiduksi tuleminen, usein kavalasti huomaamatta. Henkinen väkivalta, vallan käyttö. Puolinaisuus; paljon potentiaaleja jää toteutumatta. Ajanhenki ja laumahenki - itsevarman, tyhjänkin, nokkelan ja äänekkään valtavirrat, "sieluttomuus." Minulla on aforismi teini- iältä muistivihkossani: " Tapahtumisen illuusiot - ja mitä on eläminen: havunneulanen putoaa ihmeellisesti jalalleni polulla."