Pirkko Arhipan dekkareiden jäljillä.

Naantalilaisen Pirkko Arhipan dekkarikirjailijaura on Suomen pisimpiä. Hänen esikoisteoksensa Murha on sydämen asia julkaistiin vuonna 1968 ja kaiken kaikkiaan Arhipalta on ilmestynyt yli 25 dekkaria. Uusin on vuonna 2006 ilmestynyt Kyyn punainen maito. Pitkään uraan mahtuu päähenkilöiden vaihdoksia ja lukemattomia erilaisia teemoja.

Arhipan jännitysromaaneiden keskeisiä tunnusmerkkejä ovat perinteinen dekkarirakenne ja ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvat aiheet. Aiheita ovat esimerkiksi politiikka, työttömyys, perheväkivälta, kauneusleikkaukset, lasten hyväksikäytön vaikutukset, eläimiin kohdistuva julmuus, nuorten syrjäytyminen ja vanhusten asema. Arhippa hallitsee perinteisen dekkarin tyylilajin sujuvasti ja usein kerrontaa värittää huumori.

Ensimmäisten dekkarien päähenkilö on turkulainen komisario Erkki Saarto. Kolme ensimmäistä ovat perinteisiä arvoitusdekkareita (Murha on sydämen asia, Komisarion kirjelaatikko, Salat on aaltoihin saneltu). Esikoisessa viehättää etenkin kuusikymmenlukulaisen sisustus- ja pukeutumistyylin kuvaus, aitoa kuvausta suoraan värikkäältä vuosikymmeneltä!  Neljättä teosta Kuolleet eivät äänestä (1970) voi pitää käännekohtana. Siinä tulee ensimmäisen kerran esille Arhipalle tyypillinen kantaaottavuus ja ajankohtaisiin aiheisiin tarttuminen. Kuolleet eivät äänestä käsittelee politiikkaa ja puolueiden salaisia rahoituksia. Myöhemmissä Saarto-dekkareissa aiheina ovat urheilumaailma ja homoseksuaalisuus (Jo katkee maalinauha, 1971) sekä 1970-luvulla tapahtunut peruskoulu-uudistus (Poikien joukossa tyttöjen joukko tyhjä, 1973).

Erkki Saarron jälkeen Arhipan päähenkilöitä ovat olleet siivooja Helena Aronen, työtön naantalilainen merkonomi Pia Pohjakallio ja Turkuun asettunut komisario Varpu Ahava. Naiskolmikko on pääosassa eri teoksissa, mutta Arhippa yhdistelee henkilöt taitavasti yhteen. Teoksien Kuolema kuuntelulla (1985) ja Kuvassa kuolema (1987) keskushenkilö Helena ja komisario Ahava tutustuvat toisiinsa teoksessa Mustat jyvät (2000). Unet ansaa asettaa -teoksessa (2004) tulee esiin molempien näkökulma. Pian ja Varpun puolestaan yhdistää toisiinsa Pian miesystävä komisario Sami Mattila.

Helena Arosen kautta Arhippa tarkastelee keski-ikäisen naisen monenlaisia valintoja sekä ihmisten asenteita. Helena siivoaa työkseen, mutta hän myös tekee menestyksekkäästi radiotoimittajan työtä sekä myöhemmissä teoksissa opiskelee avoimessa yliopistossa. Yhdistelmä ei ole helposti sulatettavissa. Pia Pohjakallio -dekkareissa lähtökohtana on työttömyyden ja pätkätöiden vaikutus nuoren naisen itsetuntoon ja parisuhteeseen. Teoksissa on mukana letkeää huumoria, mutta se ei peitä vaikeaa aihetta.

Verta veitsen terällä (1998) esitteli Arhipan viimeisimmän ja pitkäaikaisimman päähenkilön, jo kahdeksassa dekkarissa esiintyneen komisario Varpu Ahavan. Ahavan myötä teoksiin on tullut uusi sävy. Ne ovat sävyltään tummempia, Arhipalle ominaista huumoria niissä on minimaalisen vähän. Varpu Ahava on menneisyytensä vammauttama hahmo, jonka eheytymistä ja toipumista teoksissa seurataan rikostutkintojen ohessa. Ahava-dekkareiden toistuvana aiheena on henkinen ja fyysinen perheväkivalta. Aihe nousee esiin Varpu Ahavan taustasta: hän on itse ollut naimisissa väkivaltaisen miehen kanssa, mutta ei ole kyennyt estämään ainoaa tytärtään ajautumasta väkivaltaiseen suhteeseen. Tyttären kuolema perheväkivallan uhrina ja muut traumaattiset kokemukset ovat sysänneet Ahavan kaltevalle pinnalle, alkoholismiin. Verta veitsen terällä -teoksessa tapahtuva muutto Turkuun on Ahavalle mahdollisuus uuteen alkuun. Perheväkivalta ja alkoholismi tulevat esiin kaikissa Ahava-dekkareissa tavalla tai toisella, Ahavan muistoina ja useiden sivuhenkilöiden kautta.

Pirkko Arhipasta ei voi puhua mainitsematta Naantalia, jonne monet hänen dekkareistaan sijoittuvat. Teostensa Naantalin kautta hän käsittelee pisteliäästi pikkukaupungin kunnallispolitiikkaa ja sen kummallisia ratkaisuja. Hersyvimmillään Arhipan huumori onkin hänen kuvatessaan Naantalin kaupunginjohtajan, tuttavallisesti Koojiin, tasapainoilua äänestäjien miellyttämisen ja virkamiesratkaisujen välillä. Arhipan ensimmäinen Naantaliin sijoittuva dekkari Osta aikaa Naantalista (1972) ei kuitenkaan ole huumorilla silattu teos, vaan tiivistunnelmainen jännitysromaani entisestä sensaatiolehtimies Lasse Ahtolasta, joka saapuu Naantaliin haastattelemaan salaperäistä, julkisuutta karttavaa teollisuusjohtajaa.

Esittely ilmestynyt alun perin vuonna 2005.
- Tuija Lassila -

Viimeksi päivitetty 11.6.2007
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 10.10.2011