Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

7.1.2015

Susanna Serkamon ja Jaakko Mannisen kirja Luminen kesä ( Wsoy 2002) kertoo Jonista ja Millasta, entisistä vihamiehistä, jotka joutuvat samalle lumilautaleirille Norjan Stryniin. Leirillä sattuu loukkaantumisia, vaaratilanteita ja riitoja, mutta siellä solmitaan myös uusia ystävyys- ja ihastumissuhteita. Kirja on kerrottu kahden henkilön, Millan ja Jonin, näkökulmasta. Kirjan muut henkilöt, kuten Katja ja Ville, jäävät hieman etäisiksi. Alku ei ollut kovin lupaava, mutta kirja osoittautuikin yllättävän hyväksi. Kirjassa käytetään paljon lumilautasanastoa, jota suurin osa ihmisistä tuskin ymmärtää. Siksi on hyvä, että kirjan alussa on sanasto, jossa on selitetty lautailuun liittyviä sanoja.

”Mullakin alkoivat vitoset olla vihdoin hallussa. Tai ainakin caba-vitonen - fakiena lähtevä 540 asteen pyöritys backside- kaaresta. Nyt pystyin hahmottamaan liikkeeni ja vetämään ties mitä gräbejä.”

Mutta vaikkei ymmärtäisi sanoista mitään, kirjaa on silti miellyttävä lukea sujuvan kuvauksen vuoksi. Myös kirjan henkilöt ovat mielenkiintoisia. Kirjan kirjoittajat ovat molemmat lumilautailijoita, jotka ovat saavuttaneet menestystä myös maailmalla.

Kirjassa on parasta henkilöt, sekä tunnelma, joka syntyy aidosta lumen, jään ja hien kuvittamasta tekstistä.